Sosiaalisen median markkinointiviestintäsuunnitelma suomalaiselle lämmitysalan pk-yritykselle
Reiman, Juska (2025)
Reiman, Juska
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018307
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee sosiaalisen median markkinointiviestinnän suunnitelmaa suomalaiselle lämmitysalan pk-yritykselle. Yritys X:n sosiaalisen median viestintä on ollut toistaiseksi satunnaista ja vailla selkeää suunnitelmaa, mikä on tyypillistä monille pienille toimijoille, joissa viestintä hoidetaan muiden työtehtävien ohella. Työn tavoitteena oli laatia yritykselle konkreettinen ja realistinen sosiaalisen median markkinointiviestintäsuunnitelma, joka pohjautuu yrityksen nykytilan, resurssien ja toimintaympäristön huolelliseen analyysiin.
Teoreettinen viitekehys rakentuu pk-yritysten resurssitehokkuuden vaatimusten ja SOSTAC-mallin ympärille. Malli toimi rakenteellisena runkona suunnitelman jäsentämisessä ja mahdollisti selkeän etenemisen tilannekuvasta tavoitteisiin, strategisiin ja taktisiin valintoihin, toimenpiteisiin ja mittaamiseen. Empiirisessä osuudessa kuvataan yrityksen nykytila, vertaillaan alan muiden toimijoiden käytäntöjä ja laaditaan käytännönläheinen sisältö- ja kanavasuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään orgaaniseen viestintään Facebookissa ja LinkedInissä. Painopisteinä ovat selkeä julkaisurytmi, toistettavat sisältöformaatit sekä sisältöjen uudelleenkäytön mahdollisuudet.
Työ osoittaa, että suunnitelmallinen sosiaalisen median viestintä on mahdollista toteuttaa myös rajallisilla resursseilla, kun lähestymistapa on yksinkertainen ja johdonmukainen. Opinnäytetyö tarjoaa esimerkin mallista, joka voi madaltaa aloituskynnystä, tehostaa viestintää ja vahvistaa brändikuvaa ilman markkinointihenkilöstöä tai mainosbudjettia. Erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole aiempaa järjestelmällistä otetta sosiaalisesta mediasta, työn kaltainen malli tarjoaa konkreettisen rungon viestinnän kehittämiseen.
Opinnäytetyö myös syvensi tekijän ymmärrystä viestinnän suunnittelusta pk-yritysten näkökulmasta ja vahvisti asiantuntijuutta tilanteissa, joissa kaiken on toimittava selkeästi ja resurssitehokkaasti. Työ toimii jatkossa viestinnän tukena ja lähtökohtana, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää eteenpäin vaiheittain. Malli ei pyri olemaan täydellinen strategia, vaan käyttökelpoinen, helposti omaksuttava ja realistinen suunnitelma, jonka arvo syntyy sen selkeydestä ja toteutettavuudesta.
Teoreettinen viitekehys rakentuu pk-yritysten resurssitehokkuuden vaatimusten ja SOSTAC-mallin ympärille. Malli toimi rakenteellisena runkona suunnitelman jäsentämisessä ja mahdollisti selkeän etenemisen tilannekuvasta tavoitteisiin, strategisiin ja taktisiin valintoihin, toimenpiteisiin ja mittaamiseen. Empiirisessä osuudessa kuvataan yrityksen nykytila, vertaillaan alan muiden toimijoiden käytäntöjä ja laaditaan käytännönläheinen sisältö- ja kanavasuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään orgaaniseen viestintään Facebookissa ja LinkedInissä. Painopisteinä ovat selkeä julkaisurytmi, toistettavat sisältöformaatit sekä sisältöjen uudelleenkäytön mahdollisuudet.
Työ osoittaa, että suunnitelmallinen sosiaalisen median viestintä on mahdollista toteuttaa myös rajallisilla resursseilla, kun lähestymistapa on yksinkertainen ja johdonmukainen. Opinnäytetyö tarjoaa esimerkin mallista, joka voi madaltaa aloituskynnystä, tehostaa viestintää ja vahvistaa brändikuvaa ilman markkinointihenkilöstöä tai mainosbudjettia. Erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole aiempaa järjestelmällistä otetta sosiaalisesta mediasta, työn kaltainen malli tarjoaa konkreettisen rungon viestinnän kehittämiseen.
Opinnäytetyö myös syvensi tekijän ymmärrystä viestinnän suunnittelusta pk-yritysten näkökulmasta ja vahvisti asiantuntijuutta tilanteissa, joissa kaiken on toimittava selkeästi ja resurssitehokkaasti. Työ toimii jatkossa viestinnän tukena ja lähtökohtana, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää eteenpäin vaiheittain. Malli ei pyri olemaan täydellinen strategia, vaan käyttökelpoinen, helposti omaksuttava ja realistinen suunnitelma, jonka arvo syntyy sen selkeydestä ja toteutettavuudesta.