Perehdytyksen johtaminen ammatillisessa erityisoppilaitoksessa : perehdyttävien esihenkilöiden kokemuksia perehdytyksen toteutumisesta
Rissanen, Liisa (2025)
Rissanen, Liisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018714
Tiivistelmä
Perehdytys on osa organisaation muuta kehittämistyötä. Organisaation kehittyminen ja kehittäminen vaatii reflektiota onnistumisten ja kehityskohteiden suhteen, jotta voidaan etsiä uusia toimivampia toimintatapoja. Perehdytysprosessia ei voida arvioida tai kehittää ellei sitä ole selkeästi määritelty. Perehdytysprosessin pitää olla linjassa organisaation perustehtävän, tavoitteen ja strategian kanssa osana toimintaa ja johtamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla perehdyttävien esihenkilöiden kokemuksia perehdytysprosessin nykytilasta ja tavoitteista. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voidaan edistää perehdytysprosessin kehittämistä tukemaan esihenkilöitä tuottamaan laadukasta ja pitovoimaa edistävää perehdytystä. Opinnäytetyön yhteistyö-kumppanina toimi yksi Suomen kuudesta ammatillisesta erityisoppilaitoksista, Ammattiopisto Live.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä haastatellen organisaation esihenkilöitä, joiden tehtäviin myös perehdyttäminen kuuluu. Seitsemän (7) haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset perehdyttävien esihenkilöiden kokemuksista perehdytyksen toteutumisesta nyt osoittivat sekä vahvuuksia, että parantamista. Perehdytyksen tärkeys ja merkitys tunnistettiin tärkeänä kokonaisuutena ja olemassa olevaa materiaalia tunnistettiin olevan ole-massa jo runsaasti. Yhtenäisyys vielä puuttui johtamiskäytänteistä sekä materiaalien sisällöistä. Vuorovaikutus ja inhimillisyys sekä työalan erityispiirteiden huomioiminen nostettiin keskeisiksi vahvuuksiksi, joita halutaan jatkossakin vaalia.
Tulokset perehdytyksen kehittämisen osalta osoittivat selkeitä kehitysehdotuksia. Hyvän perehdytyksen pohjaksi ehdotettiin digitaalisten mahdollisuuksien kartoittamista, perehdyttävien esihenkilöiden lisäkoulutusta ja prosessin tarkempaa määrittelyä työn tueksi. Sisäinen koulutus erityistehtävään nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi perehdytyksen jatkoksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla perehdyttävien esihenkilöiden kokemuksia perehdytysprosessin nykytilasta ja tavoitteista. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voidaan edistää perehdytysprosessin kehittämistä tukemaan esihenkilöitä tuottamaan laadukasta ja pitovoimaa edistävää perehdytystä. Opinnäytetyön yhteistyö-kumppanina toimi yksi Suomen kuudesta ammatillisesta erityisoppilaitoksista, Ammattiopisto Live.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä haastatellen organisaation esihenkilöitä, joiden tehtäviin myös perehdyttäminen kuuluu. Seitsemän (7) haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset perehdyttävien esihenkilöiden kokemuksista perehdytyksen toteutumisesta nyt osoittivat sekä vahvuuksia, että parantamista. Perehdytyksen tärkeys ja merkitys tunnistettiin tärkeänä kokonaisuutena ja olemassa olevaa materiaalia tunnistettiin olevan ole-massa jo runsaasti. Yhtenäisyys vielä puuttui johtamiskäytänteistä sekä materiaalien sisällöistä. Vuorovaikutus ja inhimillisyys sekä työalan erityispiirteiden huomioiminen nostettiin keskeisiksi vahvuuksiksi, joita halutaan jatkossakin vaalia.
Tulokset perehdytyksen kehittämisen osalta osoittivat selkeitä kehitysehdotuksia. Hyvän perehdytyksen pohjaksi ehdotettiin digitaalisten mahdollisuuksien kartoittamista, perehdyttävien esihenkilöiden lisäkoulutusta ja prosessin tarkempaa määrittelyä työn tueksi. Sisäinen koulutus erityistehtävään nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi perehdytyksen jatkoksi.