Traumatietoinen lähestymistapa : koulutuksen vaikutukset työhyvinvointiin ja psykologiseen turvallisuuteen työyhteisöissä

Abstract

Suomalaista työelämää kuormittavat kiire, henkinen kuormitus ja työsuhteiden epävarmuus. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi työyhteisön psykologinen turvallisuus on merkittävä tekijä työssä jaksamiselle. Traumatietoinen lähestymistapa tuo viitekehyksen, jossa korostetaan turvallisuuden kokemusta ja ihmislähtöisyyttä.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Työ ja mielenhyvinvointi – Mieliteko 2.0 hanke. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia traumatietoisen lähestymistavan koulutuksen vaikutuksia työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin sekä kartoittaa kokemuksia koulutuksen toteutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa koulutuksen vaikutuksista ja hyödyistä työyhteisöjen hyvinvoinnille, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä, työhyvinvointia edistävien toimintamallien suunnittelussa sekä traumatietoisen työotteen juurruttamisessa osaksi organisaation arkea.

Tutkimustulokset osoittivat traumatietoisen koulutuksen vahvistaneen työyhteisöjen psykologista turvallisuutta lisäämällä ymmärrystä tunteiden ja inhimillisyyden merkityksestä työelämässä. Koulutus kehitti osallistujien ammattitaitoa ja tietoisuutta traumaattisten kokemusten vaikutuksista sekä toi uusia toimintamalleja työyhteisöön. Työhyvinvointi parani erityisesti osallisuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja paremman ilmapiirin myötä. Tutkimuksessa ilmeni toive koko työyhteisön kouluttamisesta samanaikaisesti, mikä tukisi yhteisen kielen syntymistä ja traumatietoisen lähestymistavan juurtumista.

Johtopäätöksinä voidaan todeta traumatietoisen lähestymistavan lisäävän työntekijöiden kykyä kohdata asiakkaat sekä kollegat empaattisesti ja sensitiivisesti. Lisäksi koulutuksen myötä osallistujat olivat omaksuneet traumatietoisen lähestymistavan periaatteen nähdä erilaisten reagointitapojen taustalla oleviin tekijöihin. Tämä on edellytys työyhteisöjen psykologiselle turvallisuudelle.

Tutkimuksen perusteella voidaan suositella traumatietoisen lähestymistavan koulutuksen laajempaa käyttöönottoa työyhteisöissä työhyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi koulutuksen kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota koulutuksen saavutettavuuteen ja työyhteisöjen pitkäjänteiseen tukemiseen.

Finnish working life is burdened by rush, mental strain and uncertainty in employment relationships. In order to promote work ability and well-being at work, the psychological safety of the work community is a significant factor in coping at work. A trauma-informed approach provides a framework that emphasizes the experience of safety and a human-centered approach.

The thesis was commissioned by the Work and Mental Well-being – Mieliteko 2.0 project. The purpose of this thesis was to study the effects of trauma-informed approach training on employees' perceived well-being at work and to map experiences from the implementation of the training. The aim was to produce information on the effects and benefits of training on the well-being of work communities, which can be utilized in developing training, designing operating models that promote well-being at work, and instilling a trauma-informed approach to work as part of the organization's everyday life.

The research results showed that trauma-informed training strengthened the psychological safety of work communities by increasing understanding of the importance of emotions and humanity in working life. The training developed the participants' professional skills and awareness of the effects of traumatic experiences and brought new operating models to the work community. Well-being at work improved, especially through inclusion, open interaction and a better atmosphere. The study expressed a wish to train the entire work community at the same time, which would support the emergence of a common language and the rooting of a trauma-informed approach.

The conclusions can be stated that a trauma-informed approach increases employees' ability to face customers and colleagues empathetically and sensitively. In addition, through the training, the participants had adopted the principle of a trauma-informed approach to see the factors behind different ways of reacting. This is a prerequisite for the psychological safety of work communities.

Based on the study, it can be recommended that trauma-informed approach training be more widely implemented in work communities to strengthen well-being at work and psychological safety. In addition, attention should be paid to the accessibility of the training and the long-term support of work communities when developing the training.