Henkilökunnan näkemys perehdytyksestä NordLab Rovaniemen laboratoriossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, millainen on henkilökunnan näkemys perehdytyksestä NordLab Rovaniemen laboratoriossa, ja mitkä ovat henkilökunnan käsityksen mukaan nykyisen perehdytysprosessin edistävät ja estävät tekijät. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten työnantaja voi henkilökunnan näkemyksen mukaan edistää perehdytysprosessin onnistumista. Tarkoituksena oli myös saada tietoa siitä, miten nykyinen perehdytysprosessi toimii laboratoriossa työskenteleville eri ammattiryhmille ja kokeneiden työntekijöiden kohdalla sekä toteutuuko perehdytysprosessi laatujärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena oli näin ollen saada työn tilaajalle syvällistä tietoa nykyisen perehdytysprosessin toimivuudesta ja saada ideoita perehdytysprosessin kehittämiseksi.

Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropolin avulla tehtynä kyselynä, joka lähetettiin osalle NordLab Rovaniemen henkilökuntaa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita nimenomaan työntekijätason henkilökunnan näkemyksistä perehdytysprosessista, joten tutkimuksesta rajattiin pois esihenkilöt ja asiantuntijat. Tutkimukseen osallistui 24 työntekijää ja tutkimuksen vastausprosentti oli 44 %. Kyselyn vastauksista saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin koodaamisen ja teemoittelun avulla.

Tulosten mukaan NordLab Rovaniemen perehdytysprosessin edistäviksi tekijöiksi nousivat erityisesti ammattitaitoinen henkilökunta, vastuuhoitajavetoinen perehdytys ja olemassa olevat perehdytysdokumentit. Estäviksi tekijöiksi puolestaan muodostuivat kokeneiden työntekijöiden perehdytyksen vaillinaisuus sekä olemassa olevien perehdytykseen liittyvien dokumenttien huono käytettävyys. Myös koulutusta perehdytykseen ja palautetta perehdytyksestä toivottiin. Työnantajan keinot tukea perehdytysprosessin onnistumista liittyivät lähinnä työvuorosuunnitteluun ja kommunikointiin perehdytysprosessin aikana. Esihenkilöiden pyrkimys antaa aikaa perehdytykseen tunnistettiin, mutta resurssien niukkuudesta johtuvat työvuorosuunnittelun haasteet sekä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen puute perehdytysprosessin aikana vaikuttavat heikentävästi perehdytysprosessin onnistumiseen.

Jatkotutkimusaiheena perehdytykseen liittyviä dokumentteja ja niiden käytettävyyttä voisi kehittää esimerkiksi työpajoin tai tutkimuksellisen kehittämistoiminnan keinoin. Henkilökunnan ja erityisesti vastuuhoitajien ammattitaitoa tulisi hyödyntää tässä kehittämistyössä. Perehdytykseen liittyvä tutkimus olisi hyödyllistä kohdentaa myös esihenkilöille ja asiantuntijoille. Vastaava tutkimus olisi mielenkiintoista tehdä myös jollekin toiselle NordLab hyvinvointiyhtymän yksikölle.

The purpose of this thesis was to examine employees’ view on the orientation process at the NordLab Rovaniemi laboratory. Specifically, it aimed to identify the factors that staff believe facilitate or hinder the current orientation process. Additionally, the study sought to determine how, according to the employees, the employer could enhance the success of the orientation process. Another objective was to assess how the orientation process functions for different professional groups and experienced employees at the laboratory, as well as whether the orientation process is implemented in accordance with the quality system. The overall aim was to provide the client with in-depth insights into the effectiveness of the current orientation process and to generate ideas for its development. The thesis was conducted as a qualitative study, with research material collected via a Webropol questionnaire distributed to selected NordLab Rovaniemi staff. The study specifically focused on the perspectives of employee-level staff regarding the orientation process; therefore, supervisors and experts were excluded. A total of 24 employees participated, yielding a response rate of 44%. The data obtained from the questionnaire responses were analyzed using theory-guided content analysis, including coding and thematic categorization. The results indicated that the factors supporting the orientation process at NordLab Rovaniemi included skilled staff, orientation led by responsible nurses and existing orientation documents. Conversely, factors hindering the process were the incomplete orientation of experienced employees and the poor usability of existing orientation-related documents. Additionally, staff expressed a desire for more training related to orientation and systematic feedback on the process. Employer-supported measures to enhance the orientation process were primarily related to shift planning and communication during orientation. While supervisors were recognized for their efforts in allocating time for orientation, challenges related to shift planning—stemming from resource constraints—and insufficient communication and interaction negatively impacted the success of the orientation process. Future research could focus on improving the usability of orientation-related documents through workshops or research-driven development activities. The expertise of staff, particularly responsible nurses, should be leveraged in these efforts. Additionally, research on orientation practices targeting supervisors and experts could be beneficial. Conducting a similar study within another unit of the NordLab Welfare Association would also be of interest.