Polyuretaanilisäeristyksen kannattavuus pientalossa : Kustannusten ja energiansäästöjen tarkastelu
Räihä, Anton (2025)
Räihä, Anton
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219153
Tiivistelmä
Viimeisten vuosien (2022–2025) aikana energian hinnan merkittävät vaihtelut ovat kasvattaneet kiinnostusta rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
Lisäeristäminen on siihen yksi kustannustehokkaimmista keinoista. Rakennusten
osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 %, mikä korostaa energiatehokkuuden merkitystä sekä ympäristön että taloudellisuuden kannalta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka 1980-luvulla rakennetun
pientalon polyuretaanilisäeristämisestä aiheutuvat kustannukset suhteutuvat lisäeristyksen myötä pienenevästä energiankulutuksesta syntyviin rahallisiin säästöihin.
Työssä verrattiin lisäeristämisen investointikustannuksia pieneneviin energiakustannuksiin
laskemalla ensin rakenteiden U-arvot ennen ja jälkeen toimenpiteiden.
Tämän jälkeen määritettiin vuotuiset energiasäästöt euroina ja arvioitiin
investointien takaisinmaksuajat.
Työssä tutkittiin lisäeristämisen vaikutusta rakenteiden energiankulutukseen ja
taloudelliseen kannattavuuteen. Tarkastelun kohteina olivat yläpohja, alapohja ja
ulkoseinät. Jokaiselle rakenteelle suunniteltiin yksi uusi rakennetyyppi, joihin sovellettiin
kolmea eri polyuretaanieristeen paksuutta.
Opinnäytetyössä havaittiin, että polyuretaanieristeillä toteutettu lisäeristäminen
paransi rakenteiden U-arvoja merkittävästi. Työn mukaan 100 mm:n polyuretaanieristeellä
saavutettiin yli 45 % parannus sekä ulkoseinien että yläpohjan U-arvoissa. Eri rakennusosien ja eristepaksuuksien takaisinmaksuajat vaihtelivat huomattavasti (64–176) vuotta, mikä osoittaa, että pelkän energiansäästön näkökulmasta
lisäeristäminen ei yksinään ole kannattavaa. Taloudellisesti lisäeristäminen on järkevintä toteuttaa muiden välttämättömien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, jolloin kustannukset jakautuvat useammalle toimenpiteelle ja kokonaishyöty kasvaa.
Lisäeristäminen on siihen yksi kustannustehokkaimmista keinoista. Rakennusten
osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 %, mikä korostaa energiatehokkuuden merkitystä sekä ympäristön että taloudellisuuden kannalta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka 1980-luvulla rakennetun
pientalon polyuretaanilisäeristämisestä aiheutuvat kustannukset suhteutuvat lisäeristyksen myötä pienenevästä energiankulutuksesta syntyviin rahallisiin säästöihin.
Työssä verrattiin lisäeristämisen investointikustannuksia pieneneviin energiakustannuksiin
laskemalla ensin rakenteiden U-arvot ennen ja jälkeen toimenpiteiden.
Tämän jälkeen määritettiin vuotuiset energiasäästöt euroina ja arvioitiin
investointien takaisinmaksuajat.
Työssä tutkittiin lisäeristämisen vaikutusta rakenteiden energiankulutukseen ja
taloudelliseen kannattavuuteen. Tarkastelun kohteina olivat yläpohja, alapohja ja
ulkoseinät. Jokaiselle rakenteelle suunniteltiin yksi uusi rakennetyyppi, joihin sovellettiin
kolmea eri polyuretaanieristeen paksuutta.
Opinnäytetyössä havaittiin, että polyuretaanieristeillä toteutettu lisäeristäminen
paransi rakenteiden U-arvoja merkittävästi. Työn mukaan 100 mm:n polyuretaanieristeellä
saavutettiin yli 45 % parannus sekä ulkoseinien että yläpohjan U-arvoissa. Eri rakennusosien ja eristepaksuuksien takaisinmaksuajat vaihtelivat huomattavasti (64–176) vuotta, mikä osoittaa, että pelkän energiansäästön näkökulmasta
lisäeristäminen ei yksinään ole kannattavaa. Taloudellisesti lisäeristäminen on järkevintä toteuttaa muiden välttämättömien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, jolloin kustannukset jakautuvat useammalle toimenpiteelle ja kokonaishyöty kasvaa.