Tuetun kommunikaation kehittäminen asumisyksikkö Aisakellossa
Sivonen, Satu (2025)
Sivonen, Satu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tuetun kommunikaation kehittäminen asumisyksikkö Aisakellossa. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja tarkoituksena oli tuottaa kehitysvammaisten asumisyksikkö Aisakellolle opaskansio tuetun kommunikaation menetelmistä. Tavoitteena oli auttaa henkilökuntaa käyttämään menetelmiä työssään kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Tavoitteena oli myös lisätä menetelmien käyttöä yksikön arjessa helpottaen ja tukien kommunikaatiota asukkaiden ja henkilökunnan välillä.
Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin tuetun kommunikaation eri menetelmiin, joita olivat ei-avusteisista menetelmistä tukiviittomat, elekieli ja selkokieli. Avusteisia menetelmiä olivat kuvakommunikaatio, esinekommunikaatio ja tekniset apuvälineet. Tuetusta kommunikaatiosta puhutaan silloin, kun puhevammaisen henkilön puhe on niin puutteellista tai epäselvää, että hän ei tule puheella ymmärretyksi. Tietoperustassa kerrottiin myös tuetun kommunikaation käyttäjien toiminnallisista pääryhmistä sekä perustietoa kehitysvammadiagnooseista ja siitä, kuinka ne vaikuttavat henkilön kykyyn kommunikoida. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena syntyi ohjekansio Aisakelloon.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi tuetun kommunikaation opaskansio Aisakelloon. Opaskansio sisälsi tietoa kohderyhmälle rajatuista tuetun kommunikaation menetelmistä ja käytännön vinkkejä siihen, kuinka menetelmiä voi hyödyntää työssä. Opaskansio oli tarkoitettu Aisakellon henkilökunnan käyttöön lisäämään tietoa tuetusta kommunikaatiosta.
Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin tuetun kommunikaation eri menetelmiin, joita olivat ei-avusteisista menetelmistä tukiviittomat, elekieli ja selkokieli. Avusteisia menetelmiä olivat kuvakommunikaatio, esinekommunikaatio ja tekniset apuvälineet. Tuetusta kommunikaatiosta puhutaan silloin, kun puhevammaisen henkilön puhe on niin puutteellista tai epäselvää, että hän ei tule puheella ymmärretyksi. Tietoperustassa kerrottiin myös tuetun kommunikaation käyttäjien toiminnallisista pääryhmistä sekä perustietoa kehitysvammadiagnooseista ja siitä, kuinka ne vaikuttavat henkilön kykyyn kommunikoida. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena syntyi ohjekansio Aisakelloon.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi tuetun kommunikaation opaskansio Aisakelloon. Opaskansio sisälsi tietoa kohderyhmälle rajatuista tuetun kommunikaation menetelmistä ja käytännön vinkkejä siihen, kuinka menetelmiä voi hyödyntää työssä. Opaskansio oli tarkoitettu Aisakellon henkilökunnan käyttöön lisäämään tietoa tuetusta kommunikaatiosta.