Kuntouttavan päivätoiminnan vaikutukset fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun: tutkimuskohteena määräaikaiset asiakkaat
Meritie, Anni (2025)
Meritie, Anni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060118945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060118945
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan vaikutuksia määräaikaisille asiakkaille. Toimeksiantajana oli Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Opinnäytetyössä arvioidaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan vaikutuksia määräaikaisten asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun analysoiden kerättyjä mittaustuloksia. Tavoitteena oli havainnollistaa mittaustulokset ja tutkitut vaikutukset tilastollisten tunnuslukujen ja kuvaajien avulla. Toisena tavoitteena oli, että koostettuja tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin määrällistä tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelmänä kuvailevaa tilastoanalyysia. Aineistona käytettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan päivätoiminnan työntekijöiden keräämiä testituloksia määräaikaisilta asiakkailta fyysisestä toimintakyvystä, kivusta ja elämänlaadusta. Aineistona saatujen testituloksien alku- ja lopputuloksia vertailtiin ja tästä saatiin tieto tapahtuneista muutoksista. Muutoksia tarkasteltiin myös huomioiden eri tekijöitä, joita olivat ikä, sukupuoli, kotihoidon asiakkuus ja muistisairauden sairastaminen.
Tämän tutkimuksen perusteella kuntouttava päivätoiminta näyttää vaikuttavan joidenkin ikääntyneiden asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun positiivisesti. Fyysiseen toimintakykyyn kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa parhaiten positiivisesti muistisairailla, ei-kotihoidon asiakkailla, naisilla sekä 70–79-vuotiailla. Kivun osalta parhaiten kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa positiivisesti erityisesti 70–89-vuotiailla, muistisairailla sekä kotihoidon asiakkailla. Elämänlaadun osalta parhaiten kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa positiivisesti 90–99-vuotiailla, ei-kotihoidon asiakkailla ja muistisairailla. Kuntouttavan päivätoiminnan vaikutusten tutkiminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista asiakasryhmän ollessa monimuotoinen. On monta eri asiaa, jotka vaikuttavat asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun, ja siksi asiakkaiden kaikki yksilölliset tekijät ja ympäristötekijät tulisi ottaa paremmin huomioon vaikutuksia arvioitaessa.
Tämän opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin määrällistä tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelmänä kuvailevaa tilastoanalyysia. Aineistona käytettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan päivätoiminnan työntekijöiden keräämiä testituloksia määräaikaisilta asiakkailta fyysisestä toimintakyvystä, kivusta ja elämänlaadusta. Aineistona saatujen testituloksien alku- ja lopputuloksia vertailtiin ja tästä saatiin tieto tapahtuneista muutoksista. Muutoksia tarkasteltiin myös huomioiden eri tekijöitä, joita olivat ikä, sukupuoli, kotihoidon asiakkuus ja muistisairauden sairastaminen.
Tämän tutkimuksen perusteella kuntouttava päivätoiminta näyttää vaikuttavan joidenkin ikääntyneiden asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun positiivisesti. Fyysiseen toimintakykyyn kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa parhaiten positiivisesti muistisairailla, ei-kotihoidon asiakkailla, naisilla sekä 70–79-vuotiailla. Kivun osalta parhaiten kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa positiivisesti erityisesti 70–89-vuotiailla, muistisairailla sekä kotihoidon asiakkailla. Elämänlaadun osalta parhaiten kuntouttava päivätoiminta vaikuttaa positiivisesti 90–99-vuotiailla, ei-kotihoidon asiakkailla ja muistisairailla. Kuntouttavan päivätoiminnan vaikutusten tutkiminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista asiakasryhmän ollessa monimuotoinen. On monta eri asiaa, jotka vaikuttavat asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun, ja siksi asiakkaiden kaikki yksilölliset tekijät ja ympäristötekijät tulisi ottaa paremmin huomioon vaikutuksia arvioitaessa.