Fyysisesti liikkumisrajoitteisten henkilöiden kokemus osallisuudesta ja palveluista : sosiaali- ja terveys- sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttö ja saatavuus

Abstract

Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa henkilöä, joilla on merkittävästi heikentynyt fyysinen toimintakyky. Toimintarajoitteisista henkilöistä suurin osa käyttää samoja sosiaali- ja terveyspalveluja kuten muutkin kansalaiset. Osa osallisuutta on mahdollisuus harrastaa liikuntaa sekä osallistua kulttuuritoimintaan, ja tätä mahdollisuutta tukevat toimivat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kokemus osallisuudesta ja siten toimiminen osana yhteiskuntaa on osa jokaisen yksilön hyvinvointia. Sosiaali-, terveys- liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus, käyttö ja laatu vaikuttavat yksilön osallisuuteen, terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan fyysisesti liikkumisrajoitteisten ja toimintarajoitteisten ihmisten elämäntilanne poikkeaa monin tavoin muusta väestöstä. Heillä on keskimäärin matalampi koulutustaso, useammin taloudellisia haasteita ja he ovat harvemmin työelämässä. Lisäksi he kärsivät muita useammin erilaisia terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Palvelujen saavutettavuus muodostaa esteen erityisesti fyysisesti liikkumisrajoitteisille henkilöille, ja aikaisempien tutkimusten mukaan toimintarajoitteisilla henkilöillä on muita useammin kokemuksia tarvitsemiensa palvelujen tai avun riittämättömyydestä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää fyysisesti liikkumisrajoitteisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden kokemusta, sosiaali- ja terveys-, liikunta ja kulttuuripalvelujen käyttöä ja niiden saatavuutta sekä kokemuksia niiden käytöstä ja käytön esteistä. Osallisuuden kokemusta kartoitetaan osallisuusindikaattorilla. Saatuja tuloksia verrataan muuhun suomalaiseen väestöön. Opinnäytetyö on osa laajempaa Invalidiliitto ryn tekemää osallisuusbarometriä, jonka aineisto on kerätty vuonna 2023. Kohderyhmän muodostavat yli 15-vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on liikkumisenesteitä tai toimintarajoitteita. Tutkimusaineiston keruu tapahtui sähköisellä kyselyllä ja vastauksia kertyi 1136. Johtopäätöksenä voidaan todeta kohderyhmän kokevan muuta väestöä heikompaa osallisuuden kokemusta, heidän tarvitsevan muita enemmän palveluita ja heillä olevan enemmän tyydyttymätöntä palvelujen tarvetta muihin verrattuna. Usein palvelujen käytön esteinä ovat tilojen ja paikkojen esteellisyys, liian korkeat osallistumismaksut ja henkilön heikko taloudellinen tilanne sekä heikosti toimivat osallistumista tukevat tukitoimet kuten riittävät ja toimivat kuljetuspalvelut. Havaitut kohdat ovat hyvin saman kaltaiset kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joten edelleen tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla toimia, joilla pystytään turvaamaan jokaisen yhdenvertainen ja esteetön osallistuminen.

It is estimated that in Finland there are nearly half a million people with significantly reduced physical functional capacity. Most individuals with functional limitations use the same social and healthcare ser-vices as other citizens. Inclusion also entails the opportunity to engage in physical activity and participate in cultural life, an opportunity supported by well-functioning and comprehensive social and healthcare ser-vices. Experience of inclusion, and thus participation in society, is an essential part of individual well-being. The availability, use, and quality of social, health, physical activity, and cultural services affect a person's inclusion, health, functional ability, and quality of life. According to previous research, the life situation of people with physical mobility or functional limitations differs in many ways from that of the general population. On average, they have lower levels of education, more frequent financial difficulties, and are less often employed. Additionally, they experience more health-related and overall well-being challenges than others. Accessibility to services presents a barrier particularly for those with mobility limitations, and earlier studies have shown that people with functional limitations more frequently report unmet needs for services or assistance. The purpose of this thesis is to examine the experience of inclusion among individuals with physical mobility or other functional limitations, their use of and access to social, health, physical activity, and cultural services, as well as their experiences with these services and the barriers to using them. The experience of inclusion is assessed using the Experiences of Social Inclusion Scale (ESIS). The results are compared to those of the general Finnish population. This thesis is part of a broader inclusion barometer conducted by the Finnish Association for People with Physical Disabilities (Invalidiliitto), using data collected in 2023. The target group consists of individuals over the age of fifteen who have mobility impairments or functional limitations. The research data was gathered through an online survey, which received 1,136 responses. In conclusion, the target group reports a weaker experience of inclusion compared to the general population. They require more services and experience more unmet service needs. Common barriers to accessing services include physical inaccessibility of facilities, high participation fees, poor financial situations, and inadequate supportive measures, such as insufficient or poorly functioning transportation services. These findings are consistent with previous research, highlighting the continued need for action across all sectors of society to ensure equal and barrier-free participation for everyone.