Lääkkeettömät hoitomenetelmät nuorisopsykiatrialla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa lääkkeettömiä hoitomenetelmiä nuorisopsykiatrialla. Scoping-katsauksen avulla pyrittiin tunnistamaan tutkittuun tietoon perustuvaa ja käytännössä sovellettaviin menetelmiin, jotka voivat tukea tai täydentää lääkehoitoa. Katsauksessa vastattiin muun muassa kysymyksiin: mitä lääkkeettömät hoitomenetelmät ovat, miksi niitä käytetään ja mitkä niistä soveltuvat nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat jatkuvassa kasvussa, palvelujärjestelmä on kuormittunut ja lääkehoito ei aina yksinään riitä. Sen ei tule myöskään olla ainoa hoitomuoto nuorten psykiatrisessa hoidossa. Jaoimme lääkkeettömät menetelmät kahteen ryhmään: matalan kynnyksen interventiot, joita sairaanhoitaja voi toteuttaa (esimerkiksi jooga, mindfulness) ja lisäkoulutusta vaativat interventiot (esimerkiksi dialektinen käyttäytymisterapia, musiikkiterapia). Tarkastelimme myös muita menetelmiä teoriatietoon nojautuen, kuten kirkasvalo- ja TMS-hoito.

Tuloksista saatiin selville lääkkeettömien menetelmien hyöty ja tuki nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa ja että ne voivat vähentää muun muassa ahdistusta, masennusoireita ja itsetuhoisuutta. Esimerkiksi mindfulness-interventiot osoittautuivat vaikuttaviksi jo lyhyellä aikavälillä. Useat menetelmät ovat sovellettavissa sairaanhoitajille toteutettaviksi matalalla kynnyksellä, mikä lisää niiden käytettävyyttä arjessa.

Haasteina ilmeni tutkimustulosten vaihtelevuus, menetelmien epätasainen saatavuus ja vähäiset tutkimukset. Erilaisia lääkkeettömiä hoitomenetelmiä tulisi tutkia lisää, jotta saataisiin enemmän näyttöä ja parempia tuloksia. Lisäkoulutuksia, ohjeistuksia ja kannustusta lääkkeettömien interventioiden käyttöön tulisi lisätä.

Opinnäytetyömme korostaa moniammatillisen yhteistyön, valtakunnallisten hoitosuositusten ja menetelmäkohtaisten lisätutkimusten tarvetta. Lääkkeettömät hoitomenetelmät voivat muodostaa tärkeän osan nuoren kokonaisvaltaista psykiatrista hoitoa.