Esihenkilöiden työstä palautumisen taidot osana itsensä johtamista

Abstract

Tämän opinnäytetyön taustalla oli työelämässä tunnistettu tarve tukea esihenkilöiden palautumista ja työkykyä osana itsensä johtamista. Aihe nousi esiin tekijän omasta kiinnostuksesta ja työelämässä tehdyistä havainnoista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä yrityksen X kanssa. Tarkoituksena oli kartoittaa, minkälainen palautumisen taso ja minkälaisia palautumisen taitoja yrityksessä X työskentelevillä esihenkilöillä on osana itsensä johtamista. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta palautumisen merkityksestä esihenkilötyötä tekeville sekä tuottaa tietoa palautumista tukevista ja estävistä tekijöistä, joita voidaan hyödyntää esihenkilöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi REQ-mittarin (Recovery Experience Questionnaire) ja DRAMMA-mallin mukaisia sekä palautumista edistävän toiminnan väittämiä. Kysely lähetettiin 42 esihenkilölle, joista 31 vastasi (vastausprosentti 73.8 %). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja yhteyksiä tutkittiin korrelaatioanalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla.

Tulokset osoittivat, että esihenkilöt palautuivat parhaiten vapaa-ajalla, erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, merkityksellisyyden, rentoutumisen ja kontrollin palautumiskokemusten kautta. Psykologinen irrottautuminen työstä – sekä vapaa-ajalla että työpäivän aikaisilla tauoilla – näyttäytyi heikoimpana palautumiskokemuksena. Esihenkilöt toteuttivat palautumista edistäviä toimintoja monipuolisesti, mutta vaihtelevasti. Yleisimpiä palautumista tukevia toimintoja olivat sosiaalinen vuorovaikutus, uni ja fyysinen aktiivisuus, ja niillä kaikilla oli yhteys eri palautumiskokemuksiin niin vapaa-ajalla kuin työpäivän aikana.

Opinnäytetyön tulokset korostavat erityisesti työpäivän aikaisen palautumisen tukemisen merkitystä ja psykologisen irrottautumisen vähäistä toteutumista. Tulosten perusteella palautumista edistäviä rakenteita ja käytäntöjä tulisi kehittää työyhteisössä eri tasoilla. Tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilöiden palautumisen tukemisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tarkastella palautumista edistävien toimintojen ja palautumiskokemusten välisiä syy-seuraussuhteita sekä palautumisen yhteyksiä organisaatiotason hyötyihin, kuten työkykyyn ja henkilöstön pysyvyyteen.