Kuntouttavan arviointijakson asiakkaiden kuntoutusprosessin toteutumisen arviointi: kehittämistarpeiden tunnistaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Abstract

Väestön ikääntyminen tuo mukanaan merkittäviä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden kentälle. Kasvava palvelutarve näkyy erityisesti ikääntyneiden palvelujen kysynnän ja tarpeen kasvuna, millä on suuri vaikutus myös palveluiden kustannusten kasvuun. Ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden osuus Pohjois-Savon väestöstä tulee nousemaan 15,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä lisää tarvetta ennaltaehkäiseville ja kuntouttaville palveluille, joiden tavoitteena on tukea ikääntyneiden itsenäistä kotona asumista ja ehkäistä raskaampien hoivatarpeiden syntymistä. Kuntouttavan arviointijakson toimintamalli otettiin käyttöön koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuonna 2023. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden kuntoutumista, arvioida asiakkaiden palvelun tarvetta, sekä järjestää asiakkaille oikea-aikaiset ja heidän palveluntarvettaan vastaavat palvelut, ja samalla ennaltaehkäistä tai siirtää raskaampien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen toimintakyky ja millaisia kuntoutumisen tavoitteita kuntouttavalle arviointijaksolle ohjautuvilla asiakkailla on, sekä arvioida kuntoutusprosessin toteutumista jaksolla verrattuna kansainväliseen arkikuntoutuksen tutkimustietoon. Opinnäytetyö toteutettiin nelivaiheisena tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kuntoutusprosessin arvioinnissa hyödynnettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjattua potilastietoa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanohanketta, kotikuntoutusprojektissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja tuottaa tietoa tietojohtamisen käyttötarkoitukseen kuntouttavan arviointijakson jatkokehittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Keskeisimmissä tuloksissa nousi esiin, että suurimmalla osalla kuntouttavalle arviointijaksolle ohjautuneista asiakkaista oli haasteita sekä fyysisessä, kognitiivisessa, että sosiaalisessa toimintakyvyssä. Haasteet ilmenivät erityisesti liikkumisen, tasapainon, turvallisen lääkehoidon toteuttamisen sekä päivittäisten toimien, kuten itsenäisen ruokailun, pukeutumisen ja peseytymisen ongelmina. Tulokset korostavat moniammatillisesti toteutetun ja arkeen integroidun kuntoutuksen merkitystä jaksolla. Kuntoutusprosessin toteutumisen vertailu kansainväliseen arkikuntoutuksen tutkitustietoon nosti esille useita kehittämistä vaativia osa-alueita kuntouttavalla arviointijaksolla. Suurimmat poikkeamat liittyivät moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseen, tavoitteiden asettamiseen, kuntoutumissuunnitelmien laatimiseen sekä kuntoutuksen intensiteetin matalaan tasoon. Arkikuntoutuksen kehittämisessä tulisi erityisesti keskittyä moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen eri vaiheissa, kuten tavoitteiden asettamisessa ja kuntoutuksen toteuttamisessa. Lisäksi on tärkeää lisätä kuntoutuksen intensiteettiä, erityisesti niille asiakkaille, jotka hyötyvät intensiivisemmästä kuntoutuksesta, varmistaen riittävä tuki koko jakson ajan.