Poronhoitajien työterveys tänään ja tulevaisuudessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on poronhoitajien työterveyden nykytila, erityisesti työterveyspalveluiden käyttö, saatavuus ja kehittämistarpeet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää poronhoitajien kokemuksia työterveyspalveluista sekä työssä kohdattavista terveydellisistä haasteista ja riskeistä. Tutkimus keskittyi erityisesti paliskuntien poroisäntien näkemyksiin ja tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia työterveyspalveluiden parantamiseksi ja poronhoitajien todellisia tarpeita vastaaviksi.

Opinnäytetyö toteutettiin Paliskuntain yhdistyksen toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella poroisänniltä (n=18). Poroisännät valittiin kohdejoukoksi, koska he tuntevat hyvin poronhoitajien työolot, elinkeinon erityispiirteet ja haasteet vastatessaan paliskuntiensa toiminnasta. Aineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin vertailemalla vastausjakaumia ja visualisoitiin Webropol-ohjelmalla. Avoimet vastaukset käsiteltiin laadullisesti sisällönanalyysilla, jonka avulla tunnistettiin toistuvia teemoja ja havainnollistettiin niitä suorilla lainauksilla.

Poroisäntien näkemyksen mukaan poronhoitajien työterveyspalveluiden järjestäminen on pääosin poronhoitajien omalla vastuulla. Työterveyspalveluille on olemassa tarvetta, mutta poronhoitajien keskuudessa tietoisuus niiden sisällöstä, saatavuudesta ja hyödyistä on vähäistä. Poroisännät haluaisivat hankkia työterveyspalveluita, jos niitä olisi helpommin saatavilla ja edullisemmin sekä palveluntarjoajat olisivat aloitteellisempia. Poronhoitajien työterveyttä ja työkykyä kuormittavat erityisesti fyysisesti raskas työ, tapaturmariskit, ikääntymisen vaikutukset sekä kasvava psyykkinen kuormitus. Paliskuntien tasolla työhyvinvointia edistäviä toimia on niukasti ja vastuu työterveydestä ja turvallisuudesta jää usein yksittäisten poronhoitajien kannettavaksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyspalveluiden kehittämisessä, palveluiden saavutettavuuden parantamisessa sekä kohdennetun viestinnän ja ennaltaehkäisevän työhyvinvointitoiminnan suunnittelussa.