Uniterveyssovellukset ja niiden vaikutukset työikäisten aikuisten hyvinvointiin – systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Unella on tutkitusti merkittävä vaikutus terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Ajoittaisia uniongelmia esiintyy joka kolmannella työikäisellä suomalaisella, ja yli 10 prosentilla uniongelmat ovat pitkäaikaisia. Esimerkiksi univaje on yleistä työikäisillä, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa uniongelmien vähentämiseen väestötasolla. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, millaisia uniterveyteen liittyviä mobiiliterveyssovelluksia työikäisille aikuisille on tarjolla, ja kuinka ne vaikuttavat heidän uniterveyteensä. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa mobiilisovellusten vaikutuksista, jota voidaan hyödyntää sekä uusien digitaalisten palveluiden suunnittelussa että jo olemassa olevien palveluiden kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaku suoritettiin tammikuussa 2025 kolmeen tietokantaan: Cinahl, Pubmed- ja ProQuest Central. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui 11 alkuperäistutkimuksesta, joiden laadunarviointiin käytettiin JBI:n laadunarviointikriteereitä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmenee, että uniterveyteen liittyvillä mobiiliterveyssovelluksilla on mahdollista parantaa työikäisten aikuisten unen laatua ja vähentää uniongelmia. Sovellusten käytön tuomien terveyshyötyjen lisäksi ne voivat saada aikaan yhteiskunnallista hyötyä vähentämällä sairauspoissaoloja ja parantamalla työtehokkuutta. Nämä sovellukset voivat tarjota kustannustehokkaan ja helposti saavutettavan ratkaisuvaihtoehdon uniongelmien vähentämiseen väestötasolla, jos niiden kehittämiseen panostetaan esimerkiksi käyttäjäkokemuksia ja käyttäjien sitouttamisen keinoja parantamalla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa mobiiliterveyssovelluksia käytettiin muun muassa unettomuuden ja unihäiriöiden hoitoon, rentoutumiseen, mielenterveyden parantamiseen, nukkumisympäristön optimointiin ja unihygienian parantamiseen.

Tulosten perusteella jatkotutkimukset aiheesta ovat tarpeen, jotta sovellusten pitkäaikaisvaikutusten ja niiden käyttöön liittyvien haasteiden arviointi on mahdollista. Tutkimuksia tulisi suorittaa myös isommilla otosmäärillä, koska etenkin osassa tämän katsauksen tutkimuksia otoskoot olivat pieniä.