Asiakaskokemuksesta opiskelijakokemuksen kehittämiseen – Ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisen konteksti
Lämsä, Mari (2025)
Lämsä, Mari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621242
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisen jaksot ovat keskeinen osa opiskelijan opintoja ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ja mistä tekijöistä opiskelijakokemus rakentuu työelämässä oppimisen jaksoilla sekä miten kokemusta tulisi johtaa ja kehittää saadun tiedon pohjalta. Tutkimus oli ajankohtainen erityisesti vuoden 2026 alussa voimaan tulevan rahoitusuudistuksen myötä, joka korostaa asiakastyytyväisyyden sekä koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden merkitystä.
Tutkimuksen viitekehyksenä oli asiakaskokemuksen teoria, joka soveltui hyvin opiskelijakokemuksen ja sen johtamisen ja kehittämisen tarkasteluun. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tunnepolkukartoituksilla. Lisäksi sekundääriaineistona hyödynnettiin toimeksiantajan palautekyselyiden tuloksia vuosilta 2018–2025. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Savon ammattiopiston Kuopion yksikön liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijat.
Tutkimus tuo esille opiskelijakokemuksen ajallisen ja moniulotteisen luonteen korostaen erityisesti kokemuksen sosiaalisen ja emotionaalisen ulottuvuuden merkitystä kognitiivisen ulottuvuuden ohella. Tulosten pohjalta laadittu opiskelijan työelämässä oppimisen polku konkretisoi opiskelijalle arvoa tuottavat ja merkitykselliset kosketuspisteet sekä toimivat käytännöt ja kehittämiskohteet. Tulokset osoittavat, että oppilaitoksen rooli on tärkeä erityisesti ennen jaksoa tapahtuvan ohjauksen ja odotusten johtamisen näkökulmasta, kun taas jakson aikana korostuvat työssäoppimispaikkaan liittyvät tekijät.
Johtopäätöksissä todetaan, ettei opiskelijakokemus ole yhden toimijan vastuulla, vaan se syntyy oppilaitoksen, työssäoppimispaikan ja opiskelijan yhteistyönä. Kehittämisehdotuksissa painotetaan kokemuksen yhteisluomisen lisäksi oppilaitoksen roolia tunnetasolla vaikuttavien kokemusten rakentamisessa. Lisäksi korostetaan kokemuksen tasalaatuisuutta niin, että opiskelijan polun jokainen kosketuspiste edistää tavoiteltua ja strategian mukaista opiskelijakokemusta. Opiskelijakokemuksen mittaamisessa ehdotetaan huomioimaan opiskelijakokemuksen kannalta merkitykselliset kosketuspisteet sekä kokemuksen eri ulottuvuudet. Opiskelijakokemuksen kehittämisen avulla voidaan tukea paitsi opiskelijaa ja työelämäyhteistyötä myös oppilaitoksen kilpailukykyä ja valmiutta vastata uudistuksiin.
Tutkimuksen viitekehyksenä oli asiakaskokemuksen teoria, joka soveltui hyvin opiskelijakokemuksen ja sen johtamisen ja kehittämisen tarkasteluun. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tunnepolkukartoituksilla. Lisäksi sekundääriaineistona hyödynnettiin toimeksiantajan palautekyselyiden tuloksia vuosilta 2018–2025. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Savon ammattiopiston Kuopion yksikön liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijat.
Tutkimus tuo esille opiskelijakokemuksen ajallisen ja moniulotteisen luonteen korostaen erityisesti kokemuksen sosiaalisen ja emotionaalisen ulottuvuuden merkitystä kognitiivisen ulottuvuuden ohella. Tulosten pohjalta laadittu opiskelijan työelämässä oppimisen polku konkretisoi opiskelijalle arvoa tuottavat ja merkitykselliset kosketuspisteet sekä toimivat käytännöt ja kehittämiskohteet. Tulokset osoittavat, että oppilaitoksen rooli on tärkeä erityisesti ennen jaksoa tapahtuvan ohjauksen ja odotusten johtamisen näkökulmasta, kun taas jakson aikana korostuvat työssäoppimispaikkaan liittyvät tekijät.
Johtopäätöksissä todetaan, ettei opiskelijakokemus ole yhden toimijan vastuulla, vaan se syntyy oppilaitoksen, työssäoppimispaikan ja opiskelijan yhteistyönä. Kehittämisehdotuksissa painotetaan kokemuksen yhteisluomisen lisäksi oppilaitoksen roolia tunnetasolla vaikuttavien kokemusten rakentamisessa. Lisäksi korostetaan kokemuksen tasalaatuisuutta niin, että opiskelijan polun jokainen kosketuspiste edistää tavoiteltua ja strategian mukaista opiskelijakokemusta. Opiskelijakokemuksen mittaamisessa ehdotetaan huomioimaan opiskelijakokemuksen kannalta merkitykselliset kosketuspisteet sekä kokemuksen eri ulottuvuudet. Opiskelijakokemuksen kehittämisen avulla voidaan tukea paitsi opiskelijaa ja työelämäyhteistyötä myös oppilaitoksen kilpailukykyä ja valmiutta vastata uudistuksiin.