Kunnossapitojärjestelmän vaihdoksen muutoksenhallinta
Hellevaara, Valtteri (2025)
Hellevaara, Valtteri
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520997
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin Outokummun Tornion tehtaan terässulaton valmiutta ottaa uusi SAP S/4HANA -pohjainen kunnossapitojärjestelmä käyttöön. Tavoitteena työssä oli luoda käyttöönottosuunnitelma, joka auttaa organisaatiota valmistautumaan muutokseen ja selviämään siitä mahdollisimman pienillä vaikutuksilla päivittäiseen toimintaan. Tutkimuskysymyksenä oli, mikä on organisaation valmius ottaa järjestelmä käyttöön ja millä keinoilla valmiutta voidaan nostaa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä käytettiin aineistonkeruumenetelminä kyselyitä sekä teemahaastatteluita. Kyselyillä kartoitettiin loppukäyttäjien valmius ja haastatteluilla saatiin tietoa päälliköiden näkemyksistä ja odotuksista. Tuloksia verrattiin muihin vastaaviin tutkimuksiin. Teoreettinen viitekehys työlle saatiin muutosjohtamisesta. Muutosjohtamisen teoriaa tutkittiin sekä yleisellä tasolla että perustuen yksilöiden eri tapoihin kokea muutokset. Työssä tutkittiin muutosvalmiutta perustuen ADKAR-mallin mukaiseen jaotteluun.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin olettamaan muutosvalmiuden olevan osastolla pääasiassa hyvä, mutta haasteitakin löytyi erityisesti viestinnässä ja koulutuksessa. Koulutuksia toivottiin lisää ja teknisen tuen saatavuus koettiin hieman epäselväksi. Haluttiin selkeät toimintamallit ja ohjeet, kuinka toimia käyttöönottotilanteessa ja heti sen jälkeen. Tuloksissa korostui muutosjohtamisen merkitys. Esihenkilöiden rooli todettiin olevan muutoksen viestinnässä ja tukemisessa merkittävä.
Johtopäätöksenä työssä kehotetaan tehostamaan viestintää. Tulosten perusteella syksyn kertauskurssit nousivat tärkeään rooliin muutokseen valmistumisessa. Myös selkeät toimintamallit ja ohjeet käyttöönottoon ja sen jälkeiseen aikaan nähtiin erityisen tärkeinä, kun halutaan käyttöönoton vaikuttavan työskentelyyn mahdollisimman vähän. Käyttöönottosuunnitelman avulla vaikutuksia pienennetään entisestään
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä käytettiin aineistonkeruumenetelminä kyselyitä sekä teemahaastatteluita. Kyselyillä kartoitettiin loppukäyttäjien valmius ja haastatteluilla saatiin tietoa päälliköiden näkemyksistä ja odotuksista. Tuloksia verrattiin muihin vastaaviin tutkimuksiin. Teoreettinen viitekehys työlle saatiin muutosjohtamisesta. Muutosjohtamisen teoriaa tutkittiin sekä yleisellä tasolla että perustuen yksilöiden eri tapoihin kokea muutokset. Työssä tutkittiin muutosvalmiutta perustuen ADKAR-mallin mukaiseen jaotteluun.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin olettamaan muutosvalmiuden olevan osastolla pääasiassa hyvä, mutta haasteitakin löytyi erityisesti viestinnässä ja koulutuksessa. Koulutuksia toivottiin lisää ja teknisen tuen saatavuus koettiin hieman epäselväksi. Haluttiin selkeät toimintamallit ja ohjeet, kuinka toimia käyttöönottotilanteessa ja heti sen jälkeen. Tuloksissa korostui muutosjohtamisen merkitys. Esihenkilöiden rooli todettiin olevan muutoksen viestinnässä ja tukemisessa merkittävä.
Johtopäätöksenä työssä kehotetaan tehostamaan viestintää. Tulosten perusteella syksyn kertauskurssit nousivat tärkeään rooliin muutokseen valmistumisessa. Myös selkeät toimintamallit ja ohjeet käyttöönottoon ja sen jälkeiseen aikaan nähtiin erityisen tärkeinä, kun halutaan käyttöönoton vaikuttavan työskentelyyn mahdollisimman vähän. Käyttöönottosuunnitelman avulla vaikutuksia pienennetään entisestään