SMED-tuotevaihtotekniikka R2-pullotussarjalla ja lyhimmän Hamiltonin polun löytäminen vaihtoaikamatriisista
Laakso, Lassi (2015)
Laakso, Lassi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504234858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504234858
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tutkia SMED-tekniikan hyödyntämistä Altian Rajamäen tehtaan R2-pullotussarjalla tuotevaihtoaikojen pienentämiseksi. Samalla tutkittiin vaihtoajan vaikutusta pullotussarjan tehokkuutta mittaavaan OEE-prosenttiin. Tuotevaihtoajan optimointi on tärkeää yritykselle sen tuomien mahdollisten taloudellisten säästöjen takia. Samalla operaattorien työn mielekkyys paranee kun toiminta pullotussarjalla on johdonmukaista tuotevaihdon aikana. Työssä käytetty SMED-tekniikka on alkujaan lähtöisin Japanista ja se perustuu kahden aikakäsitteen soveltamiseen, sisäisen asetusajan ja ulkoisen asetusajan. On tärkeää ymmärtää toiminnan tärkeys ulkoisen asetusajan piirissä ja samalla pyrkiä minimoimaan sisäisen asetusajan toiminnot. Tässä työssä tehtiin myös vaihtoaikamatriisi sarjalla pullotuksessa oleville eri pullotyypeille. Matriisi antaa sarjan operaattorille aikaikkunan, jonka puitteissa tuotevaihto tulee suorittaa. Matriisi on tehty SMED-tekniikan pohjalta ja siinä oleviin aikoihin on mahdollista päästä SMED-tekniikkaa käyttäen. Tuloksista todettiin tuotevaihtoajan pienentämisen tuovan merkittävän OEE-prosentin parannuksen.
Työn toisessa osiossa käsitellään tuotannonsuunnittelun näkökulmasta probleemaa, joka voisi vastata kysymykseen optimi pullotyyppijärjestyksestä tuotannossa. Ongelma oli epäsymmetrisen kauppamatkustajan ongelman, ATSP:n eräs erikoistapaus, lyhimmän Hamiltonin polun löytäminen. Polun löytämiseen käytettiin R-Studio-tietokoneohjelman heuristiikkaa. R-Studio on visuaalisempi käyttöliittymä alkuperäisestä R-ohjelmasta. Kompleksisuusteorian mukaan kyseessä oli NP-täydellinen ongelma, jossa mahdollisten ratkaisujen lukumäärä kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa muuttujien lisääntymiseen. Ratkaisuehdotuksessa päädyttiin käyttämään ohjelmiston TSP-ratkaisupakettia ”nearest_insertion”-menetelmällä. Ohjelman antama ratkaisu toimi tyydyttävästi ja tulos oli yksi käyttökelpoisista. Tulee huomioida kuitenkin optimin tarkentuvan toistojen lisääntyessä. Tulos oli kuitenkin parempi kuin satunnaisesti valittu järjestys.
Työn toisessa osiossa käsitellään tuotannonsuunnittelun näkökulmasta probleemaa, joka voisi vastata kysymykseen optimi pullotyyppijärjestyksestä tuotannossa. Ongelma oli epäsymmetrisen kauppamatkustajan ongelman, ATSP:n eräs erikoistapaus, lyhimmän Hamiltonin polun löytäminen. Polun löytämiseen käytettiin R-Studio-tietokoneohjelman heuristiikkaa. R-Studio on visuaalisempi käyttöliittymä alkuperäisestä R-ohjelmasta. Kompleksisuusteorian mukaan kyseessä oli NP-täydellinen ongelma, jossa mahdollisten ratkaisujen lukumäärä kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa muuttujien lisääntymiseen. Ratkaisuehdotuksessa päädyttiin käyttämään ohjelmiston TSP-ratkaisupakettia ”nearest_insertion”-menetelmällä. Ohjelman antama ratkaisu toimi tyydyttävästi ja tulos oli yksi käyttökelpoisista. Tulee huomioida kuitenkin optimin tarkentuvan toistojen lisääntyessä. Tulos oli kuitenkin parempi kuin satunnaisesti valittu järjestys.