Esihenkilötyö henkisen työhyvinvoinnin edistäjänä kohdeorganisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyön kohdeorganisaationa on ammatillinen koulutuksenjärjestäjä, joka on valinnut yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteekseen työhyvinvoinnin kehittämisen. Toimintaympäristön muutokset ja suunniteltu organisaatiomuutos edellyttävät panostuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Organisaatio tarvitsee innovatiivisia, oppimiskykyisiä ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä, jotta pystyy vastaamaan tulevaisuuden jatkuviin muutoksiin. Työhyvinvoinnin kehittämisessä esihenkilötyöllä on merkittävä rooli ja nähdään, että esihenkilötyötä kehittämällä on mahdollista vaikuttaa etenkin työntekijöiden henkiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten henkinen työhyvinvointi ilmenee organisaation opetus ja ohjaushenkilöstön näkökulmasta ja miten esihenkilötyö vaikuttaa henkisen työhyvinvoinnin kokemukseen. Opinnäytetyössä halutaan myös selvittää, miten henkistä työhyvinvointia organisaatiossa voidaan edistää esihenkilötyötä kehittämällä. Opinnäytetyöhön kerätty tietoperusta kuvaa henkisen työhyvinvoinnin ilmenemistä ja sen eri osa-alueita sekä henkisen työhyvinvoinnin vaikutuksia työskentelyyn. Lisäksi tietoperusta käsittelee henkisen työhyvinvoinnin merkitystä nykyajan organisaatioille. Tietoperustassa käsitellään myös esihenkilötyön todettuja vaikutuksia henkiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla keväällä 2025. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä opinnäytetyöhön kerättyä tietopohjaa hyödyntäen.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että henkinen työhyvinvointi ilmenee organisaation työntekijöiden kokemusten perusteella etenkin turvallisuuden, luottamuksen, arvostuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksina ja se vaikuttaa kokonaishyvinvointiin ja työskentelyyn positiivisesti monin eri tavoin. Esihenkilötyön roolin koetaan ole-van merkittävä henkisen työhyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen näkökulmasta. Etenkin esihenkilön luotettavuus, arvostus, läsnäolo ja avoin vuorovaikutus vaikuttavat henkisen työhyvinvoinnin kokemuksiin. Esihenkilötyön kehittämisessä huomioitavaa olisi ainakin esihenkilön riittävän läsnäolon ja saavutettavuuden ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen, sekä arvostavaa ja henkistä työhyvinvointia tukevan organisaatiokulttuurin luominen ja ylläpitäminen.

This thesis explores how mental well-being is perceived by teaching and guidance staff and how supervisory work influences these experiences. It also examines how mental well-being can be promoted through the development of supervisory practices. The theoretical framework outlines the dimensions of mental well-being, its impact on work, and its importance to modern organizations. It also reviews how supervisory work affects employees’ mental well-being. The thesis was conducted as a case study, with data collected through semi-structured interviews in spring 2025. Theory-driven content analysis was used to analyze the data. The results show that employees experience mental well-being through feelings of safety, trust, appreciation, and community, which positively impact their work. Supervisors play a central role, with trustworthiness, presence, respect, and open communication identified as key factors. Developing supervisory work should focus on improving presence and accessibility, fostering supportive interaction, and building a culture that values mental well-being.