Raskaudenaikainen masennus ja sen vaikutus jälkeläisen varhaislapsuuteen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Koskinen, Vilma; Ruuska, Emilia; Tofferi, Kaisu (2025)
Koskinen, Vilma
Ruuska, Emilia
Tofferi, Kaisu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921682
Tiivistelmä
Raskaus on merkittävä elämänvaihe, joka voi herättää niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita sekä vaikuttaa odottajan psyykkiseen hyvinvointiin. Raskausajan masennus on yleinen ilmiö, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia odottajan hyvinvointiin sekä lapsen terveyteen ja kehitykseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä masennukseen raskauden aikana sekä millaisia vaikutuksia raskaudenaikaisella masennuksella on jälkeläisen varhaislapsuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää erityisesti sosiaali- ja terveysalan opinnoissa sekä alan ammattilaisten koulutuksissa ja työelämässä.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui kahdestatoista vertaisarvioidusta, tieteellisestä artikkelista, jotka haettiin systemaattisella tiedonhaulla. Tiedonhaku toteutettiin Medic, Cinahl, Medline ja ProQuest Central -tietokannoissa. Aineistoa analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jossa tutkimusaineiston keskeinen sisältö luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tulosten mukaan raskaudenaikaiseen masennukseen vaikuttivat monet tekijät. Niistä keskeisimpiä riskitekijöitä olivat aiemmat negatiiviset elämäntapahtumat, matala sosioekonominen asema sekä vähäinen sosiaalinen tuki. Raskaudenaikainen masennus vaikutti tuloksien mukaan myös jälkeläisen varhaislapsuuteen kehityksen eri osa-alueilla. Vaikutuksia ilmeni sosiaalisessa, emotionaalisessa, psykologisessa ja biologisessa kehityksessä.
On tärkeää huomioida, että raskaudenaikainen masennus saattaa jäädä helposti tunnistamatta, sillä sen oireet voivat sekoittua tavanomaisiin raskausajan oireisiin. Tästä syystä odottajien mielenterveyden säännöllinen arviointi tulisi olla oleellinen osa äitiysneuvola-palveluja. Raskaudenaikaisen masennuksen varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa odottajan mielenterveyden sekä lapsen normaalin kehityksen tukemiseksi. Raskaudenaikaisen masennuksen yleisyyden ja kauaskantoisten vaikutusten vuoksi aiheen parissa tehtävä tutkimus on tärkeää ja sitä tulisi tehdä lisää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä masennukseen raskauden aikana sekä millaisia vaikutuksia raskaudenaikaisella masennuksella on jälkeläisen varhaislapsuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää erityisesti sosiaali- ja terveysalan opinnoissa sekä alan ammattilaisten koulutuksissa ja työelämässä.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui kahdestatoista vertaisarvioidusta, tieteellisestä artikkelista, jotka haettiin systemaattisella tiedonhaulla. Tiedonhaku toteutettiin Medic, Cinahl, Medline ja ProQuest Central -tietokannoissa. Aineistoa analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jossa tutkimusaineiston keskeinen sisältö luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tulosten mukaan raskaudenaikaiseen masennukseen vaikuttivat monet tekijät. Niistä keskeisimpiä riskitekijöitä olivat aiemmat negatiiviset elämäntapahtumat, matala sosioekonominen asema sekä vähäinen sosiaalinen tuki. Raskaudenaikainen masennus vaikutti tuloksien mukaan myös jälkeläisen varhaislapsuuteen kehityksen eri osa-alueilla. Vaikutuksia ilmeni sosiaalisessa, emotionaalisessa, psykologisessa ja biologisessa kehityksessä.
On tärkeää huomioida, että raskaudenaikainen masennus saattaa jäädä helposti tunnistamatta, sillä sen oireet voivat sekoittua tavanomaisiin raskausajan oireisiin. Tästä syystä odottajien mielenterveyden säännöllinen arviointi tulisi olla oleellinen osa äitiysneuvola-palveluja. Raskaudenaikaisen masennuksen varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa odottajan mielenterveyden sekä lapsen normaalin kehityksen tukemiseksi. Raskaudenaikaisen masennuksen yleisyyden ja kauaskantoisten vaikutusten vuoksi aiheen parissa tehtävä tutkimus on tärkeää ja sitä tulisi tehdä lisää.