Kuntalaisia osallistavat keskustelumenetelmät Lapuan alueidenkäytön strategisen suunnittelun tukena
Jäätteenmäki, Anne (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022084
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Erätaukosäätiön Erätauko-menetelmän ja Sitran Tulevaisuustaajuus-menetelmän soveltuvuutta Lapuan alueidenkäytön strategian päivitykseen liittyvään vuorovaikutusprosessiin. Erätauko on rakentavan keskustelun menetelmä, joka edistää erilaisten näkökulmien kuulemista ja yhteistä ymmärrystä. Tulevaisuustaajuus puolestaan on työpajamainen menetelmä, jonka avulla osallistujat tarkastelevat tulevaisuuden mahdollisuuksia ja luovat yhteisiä visioita. Työn toimeksiantajana toimi Lapuan kaupunki.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksellisena tapaustutkimuksena, jossa yhdistyivät kehittämisnäkökulma ja vuorovaikutteinen prosessi. Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-menetelmiä ei ainoastaan analysoitu, vaan niitä myös testattiin käytännössä ja kehitettiin entistä paremmin strategiatyöhön soveltuviksi. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin näitä menetelmiä perinteisiin kuntien osallistamiskeinoihin, kuten kyselyihin ja kuulemistilaisuuksiin.
Syyskuussa 2024 kaupunki toteutti asukkaille suunnatun tyytyväisyys- ja kehityskyselyn, joka ei kuulunut tutkimukseen, mutta sen tuloksia hyödynnettiin strategian taustatyössä sekä Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-tilaisuuksien suunnittelussa. Erätauko-keskustelut kohdennettiin asukkaille ja nuorille, kun taas Tulevaisuustaajuus-työpajat järjestettiin yrittäjille ja kaupungin päättäjille. Tilaisuuksista ja kyselystä syntyneet ideat koottiin ja toimitettiin päättäjille toisen Tulevaisuustaajuus-työpajan aineistoksi sekä taustatiedoksi alueidenkäytön strategian tavoitteiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-menetelmät tukivat vuoropuhelun vahvistamista, eri toimijaryhmien sitouttamista ja yhteisen vision rakentamista. Menetelmien joustavuus ja sovellettavuus erilaisiin osallistamistarpeisiin tekevät niistä käyttökelpoisia työkaluja kaupunkisuunnittelussa. Kunnat, viranhaltijat ja suunnittelijat voivat hyödyntää menetelmiä osallisuuden lisäämiseksi, yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi ja osallistavamman päätöksenteon edistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksellisena tapaustutkimuksena, jossa yhdistyivät kehittämisnäkökulma ja vuorovaikutteinen prosessi. Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-menetelmiä ei ainoastaan analysoitu, vaan niitä myös testattiin käytännössä ja kehitettiin entistä paremmin strategiatyöhön soveltuviksi. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin näitä menetelmiä perinteisiin kuntien osallistamiskeinoihin, kuten kyselyihin ja kuulemistilaisuuksiin.
Syyskuussa 2024 kaupunki toteutti asukkaille suunnatun tyytyväisyys- ja kehityskyselyn, joka ei kuulunut tutkimukseen, mutta sen tuloksia hyödynnettiin strategian taustatyössä sekä Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-tilaisuuksien suunnittelussa. Erätauko-keskustelut kohdennettiin asukkaille ja nuorille, kun taas Tulevaisuustaajuus-työpajat järjestettiin yrittäjille ja kaupungin päättäjille. Tilaisuuksista ja kyselystä syntyneet ideat koottiin ja toimitettiin päättäjille toisen Tulevaisuustaajuus-työpajan aineistoksi sekä taustatiedoksi alueidenkäytön strategian tavoitteiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Erätauko- ja Tulevaisuustaajuus-menetelmät tukivat vuoropuhelun vahvistamista, eri toimijaryhmien sitouttamista ja yhteisen vision rakentamista. Menetelmien joustavuus ja sovellettavuus erilaisiin osallistamistarpeisiin tekevät niistä käyttökelpoisia työkaluja kaupunkisuunnittelussa. Kunnat, viranhaltijat ja suunnittelijat voivat hyödyntää menetelmiä osallisuuden lisäämiseksi, yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi ja osallistavamman päätöksenteon edistämiseksi.