Maidon bakteeripoikkeamatilanteiden hallinta automaattilypsyssä

Abstract

Automaattilypsyssä maidon bakteeripitoisuus on korkeampi kuin tavanomaisessa lypsyssä, siihen vaikuttaa moni eri osatekijä. Päivittäisillä rutiineilla ja toimenpiteillä on suuri vaikutus maidon bakteeripitoisuuteen ja sen hallintaan. Tässä työssä keskityttiin siihen, mitkä toimenpiteet auttavat säilyttämään maidon bakteeripitoisuuden alhaisena.

Opinnäytetyö toteutettiin Osuuskunta Pohjolan Maidon ja NHKdairyn toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli löytää syitä bakteeripoikkeamatilanteisiin. Tavoitteena oli myös saada eri osa-alueille, neuvojille, robottihuollolle ja tilallisille toimintaohjeita bakteeripoikkeamatilanteiden hoitoon. Lisäksi tavoitteena oli kehittää meijerin, tilallisen ja laitevalmistajan yhteistyötä asioiden hoitamisessa.

Tutkimus suoritettiin laadullista menetelmää käyttäen. Haastattelimme sekä meijerin että laitevalmistajan neuvojia. Tämän lisäksi haastattelimme kolmea Lelyn robottihuoltajaa ja kolmea tilallista. Tilalliset olivat Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajia ja heidän lypsyrobottinsa olivat Lely-merkkisiä. Toteutimme neuvojaryhmän ja robottihuoltohenkilöstön haastattelut videohaastatteluina. Tilallisten luona kävimme paikan päällä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja.

Haastatteluista selvisi, että toimintaohjeille ja toiminnan tiivistämiselle löytyi tarvetta. Kehitimme toimintaohjeita ja toimintamalleja eri osapuolille. Bakteeripoikkeamatilanne syntyi useimmin joko tilasäiliössä tai robotilla. Useimmin tilanne syntyi monen osatekijän yhteisvaikutuksesta. Yleisin syy oli pesun epäonnistuminen. Tähän vaikuttivat mm. pesuaineiden kulutus ja soveltuvuus kyseisille laitteille. Muista tekijöistä johtuva bakteeripoikkeamatilanne oli harvinainen, mutta mahdollinen.

The bacteria count of milk is higher in automatic milking systems than in traditional milking systems. This is affected by many different factors. Daily routines and measures have a major impact on the amount of bacteria milk contains. This work focused on the management of bacteria in milk and the measures that will help maintain a low concentration of bacteria in milk.

This thesis was commissioned by Osuuskunta Pohjolan Maito and NHKdairy. The goal was to find causes for bacterial deviation situations and to produce instructions for advisors, Lely-service personnel and farmers on how to manage bacterial deviation situations. As well as developing the cooperation between milk processing plants, milk producers and equipment manufacturers.

The study was conducted using qualitative research methods. We interviewed both the advisors of the dairy and the advisors of NHKdairy. In addition, we interviewed three Lely technicians, and three dairy farmers. The farmers were Osuuskunta Pohjolan Maito dairy producers and they all had Lely milking robots on their farm. The interviews were semi structured and were carried out as video interviews. Except for the farmers, who were visited on their farm.

From the interviews we learned that both the instructions and the procedures were in need of compaction. Based on this we developed guidelines and operating models for different parties. In most cases bacterial deviation situations emerged as the result of insufficient washing, either in the bulk tank or the milking robot. The success of the washing was affected by the amount of detergent used and its suitability for the device among other things. A bacterial deviation situation resulting from conditions in barn was rare, but possible.