Aurinko-, tuuli- ja varastointiteknologioiden yhdistäminen: Hybridivoimalaitosten hyödyt ja investointiedellytykset
Savolainen, Vili (2025)
Savolainen, Vili
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122465
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tarkastelee hybridienergiajärjestelmien teknistä ja taloudellista optimointia, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman sekä akku- ja vetyvarastojen näkökulmasta. Työn taustalla on kasvava tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa, osana globaaleja ja EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Työ analysoi, miten uusiutuvien energialähteiden sääriippuvaisuutta voidaan hallita energian varastoinnilla, ja millä edellytyksillä hybridivoimaloita voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti Suomessa.
Työssä käsitellään uusiutuvan energian tuotannon erityispiirteitä, kuten aurinko- ja tuulivoiman ajoittaista tuotantoa, sekä energian varastoinnin merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa. Erityisesti tarkastellaan energian varastointiteknologioiden, kuten litiumioniakkujen ja vetyvarastojen, roolia sähköverkon vakauden ja toimitusvarmuuden tukemisessa. Hybridijärjestelmien suunnittelun ja toteutuksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat teknologinen yhteensopivuus, sähköverkkoliitäntä, investointikustannukset sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset.
Työssä käydään läpi hybridivoimaloiden eri yhdistelmävaihtoehtoja, taloudellisia tunnuslukuja kuten LCOE (Levelized Cost of Energy), LCOS (Levelized Cost of Storage) ja LCOH (Levelized Cost of Hydrogen), sekä hankekehityksen vaiheet, kuten lupaprosessit, ympäristövaikutusten arviointi ja rahoitusjärjestelyt.
Tuloksena työ osoittaa, että hybridienergiajärjestelmillä on merkittävä potentiaali lisätä sähköverkon joustavuutta, parantaa toimitusvarmuutta ja vähentää päästöjä. Hybridivoimalan toteutuksen kannattavuus edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua, alueelle sopivien teknologioiden valintaa ja investointien optimointia. Hybridivoimalaitokset edustavat keskeistä osaa energiamurroksesta, ja niiden kehittäminen tukee siirtymää kohti hajautettua, vähäpäästöistä ja kestävää energiajärjestelmää.
Työssä käsitellään uusiutuvan energian tuotannon erityispiirteitä, kuten aurinko- ja tuulivoiman ajoittaista tuotantoa, sekä energian varastoinnin merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa. Erityisesti tarkastellaan energian varastointiteknologioiden, kuten litiumioniakkujen ja vetyvarastojen, roolia sähköverkon vakauden ja toimitusvarmuuden tukemisessa. Hybridijärjestelmien suunnittelun ja toteutuksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat teknologinen yhteensopivuus, sähköverkkoliitäntä, investointikustannukset sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset.
Työssä käydään läpi hybridivoimaloiden eri yhdistelmävaihtoehtoja, taloudellisia tunnuslukuja kuten LCOE (Levelized Cost of Energy), LCOS (Levelized Cost of Storage) ja LCOH (Levelized Cost of Hydrogen), sekä hankekehityksen vaiheet, kuten lupaprosessit, ympäristövaikutusten arviointi ja rahoitusjärjestelyt.
Tuloksena työ osoittaa, että hybridienergiajärjestelmillä on merkittävä potentiaali lisätä sähköverkon joustavuutta, parantaa toimitusvarmuutta ja vähentää päästöjä. Hybridivoimalan toteutuksen kannattavuus edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua, alueelle sopivien teknologioiden valintaa ja investointien optimointia. Hybridivoimalaitokset edustavat keskeistä osaa energiamurroksesta, ja niiden kehittäminen tukee siirtymää kohti hajautettua, vähäpäästöistä ja kestävää energiajärjestelmää.