Eheän kliinisen päättelyn tunnusomaiset piirteet : tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien kuntoutuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata eheän kliinisen päättelyn tunnusomaiset piirteet tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) ongelmien kuntoutuksessa.

Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli kansainvälinen kirjallisuus ja tutkimuskysymyksenä: Mitkä ovat eheän kliinisen päättelyn tunnusomaiset piirteet? Tutkimuksessa käytettiin implisiittistä aineiston valintaa ja aineistoa arvioitiin laadullisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä.

Keskeisinä tuloksina nousivat eheän kliinisen päättelyn tunnusomaiset piirteet: toimintatavat, tietopohja ja ydintaidot. Toimintatapoihin sisältyivät toiminnan ammattimaisuus, ongelmanratkaisuun tähtäävä-, kuntoutujakeskeinen- ja holistinen työote, sekä päättelyn proseduraalisuus. Tietopohja jaettiin propositionaaliseen tietoon, kuntoutujan mukanaan tuomaan tietoon, sekä ammatilliseen- ja henkilökohtaiseen kokemusperäiseen tietoon. Lisäksi tiedon määrää tärkeämpänä ominaisuutena käsitettiin tiedon hyvä, käyttökelpoinen organisoituminen. Ydintaitojen katsottiin muodostuvan kognitiivisten-, psykomotoristen-, affektiivisten- ja kommunikatiivisten taitojen kvartetista.

Eheän kliinisen päättelyn tunnusomaiset piirteet toistuivat aineistossa useaan otteeseen ja puolsivat paikkaansa tuloksissa. Eri piirteiden välillä havaittiin kuitenkin painotuseroja oleellisuuden ja historiallisen perinteen näkökulmasta. Kliinisen päättelyn eheyttä kuvaavat piirteet ovat myös muuttuneet ajan saatossa, samalla kun kuntoutuksen kenttä ja kliininen päättely ovat kehittyneet. Kirjallisuuskatsauksen myötä syntyi vaikutelma, jonka mukaan kliinisen päättelyn evoluutio on yhä kesken, eikä tuloksena syntyneen eheän kliinisen päättelyn prosessin tunnusomaisten piirteiden listauksen voida ajatella olevan lopullinen, kaikenkattava tai täydellinen.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää TULE-ongelmien kuntoutuksen kliinisen työn ohjauksessa ja kuntoutusalan kliinikoiden täydennyskoulutuksessa, mentoroinnissa tai organisaatioiden sisäisessä auditoinnissa.

Aihepiirin jatkotutkimuksen trendit vaikuttivat kohdistuvan liikkeen rooliin kliinisessä päättelyssä, etenkin TULE-ongelmien kontekstissa. Lisäksi kliinisen päättelyn toteutumisen tutkiminen aidoissa, autenttisissa kuntoutustilanteissa voisi tuoda näkyväksi kliinisen työn (ja -päättelyn) tulevaisuuden kehityskohteita.

The purpose of this thesis was to describe the characteristic features of sound clinical reasoning in the rehabilitation of musculoskeletal (MSK) problems.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The international articles and literature selected for the work provided an answer to the question: What are the characteristic features of sound clinical reasoning? The study used implicit selection of literature and the material was assessed qualitatively, when applicable. The data was analysed using data-driven content analysis.

The key findings from the data were the modus operandi, knowledge base and core skills that promote and enable sound clinical reasoning. The modus operandi included professionalism, a problem-solving-, patient-centered- and holistic approach, and procedural reasoning. The knowledge base was divided into propositional knowledge, knowledge contributed by the patient, and non-propositional knowledge divided into professional- and personal experiential knowledge. In addition, good, usable organization of knowledge was considered to be more important than the sheer quantity of knowledge. Core skills were considered to consist of a quartet of cognitive-, psychomotor-, affective- and communicative skills.

The characteristics of sound clinical reasoning were repeated several times in the data and were supported by the results. However, differences in emphasis were observed between the different characteristics from the perspective of relevance and historical tradition. The characteristics of sound clinical reasoning have also changed over time, as the field of rehabilitation and clinical reasoning have developed. The literature review gave the impression that the evolution of clinical reasoning is still ongoing, and the resulting list of characteristics of the sound clinical reasoning process cannot be considered final, comprehensive or complete.

The results of thesis can be utilized in the guidance of clinical work in the rehabilitation of MSK-problems and in the continuing education of clinicians operating in the field of rehabilitation, mentoring, or internal auditing of organizations.

Trends of the further research in the field of study have focused on the role of movement in clinical reasoning, especially in the context of MSK-problems. In addition, studying the implementation of clinical reasoning in real, authentic rehabilitation situations could highlight future development areas for clinical work (and -reasoning).