Ruokajärjestelmän kehittäminen ja sen vaikuttavuus Pohjois-Pohjanmaalla : ammattikorkeakoulun rooli maakunnallisen ruokajärjestelmän kehittämisessä

Abstract

Ruokajärjestelmämme, eli tapamme tuottaa ruokaa, sen liitännäiselinkeinot sekä hallinnolliset tukitoimet, ovat murroksessa. Sitä haastavat yleiset ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja maapallon väkiluvun kasvu. Lisäksi alueellisia haasteita tuovat esimerkiksi kaupungistuminen ja alkutuotannon taloudellinen kriisi. Kestävyyttä ruokajärjestelmään vaaditaan usein ympäristönäkökulmasta unohtaen, että myös taloudellinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen kestävyys ovat osa kokonaiskestävyyttä.

Ammattikorkeakouluilla on kaksi lakisääteistä tehtävää: kouluttaa korkeakoulutettuja ammattilaisia alueen yrityksiin sekä toteuttaa alueen elinkenoelämää tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Oulun ammattikorkeakoulu tukee alueellista ruokajärjestelmää sen molemmissa lakisääteisissä tehtävissä.

Tämän tutkimuksellisen kehitystyön tavoite oli perehtyä kestävän pohjoispohjalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseen, kehittämistoimien vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen. Lisäksi tarkoitus oli pyrkiä havaitsemaan mahdolliset katvealueet kehittämistoiminnassa ja luoda ymmärrystä ammattikorkeakoulun roolista ruokajärjestelmän kehittämisessä. Tietoperusta koottiin kuvaamaan kestävyyttä, vaikuttavuutta sekä ruokajärjestelmän kehittämistä. Lähdemateriaalina hyödynnettiin tutkimustuloksia, asiantuntija haastatteluita sekä julkisia asiakirjoja.

Tutkimusaineisto kerättiin Oulun ammattikorkeakoulun ruokajärjestelmän kehittäjille suunnatulla kyselyllä sekä ruokajärjestelmän sidosryhmien edustajille suunnatuilla teemahaastatteluilla. Kyselyyn vastasi yhteensä yhdeksän Oamkin ruokajärjestelmän kehittäjää ja haastatteluihin osallistui 8 sidosryhmäedustajaa.

Pohjoispohjalaista ruokajärjestelmää kehitetään laajassa yhteistyöverkostossa. Kehittämistoimissa huomioidaan erityisesti alkutuotanto ja sen alueelliset erityispiirteet, kuten alueen nauta- ja nurmivaltaisuus sekä turvepeltojen kestävä viljely. Elintarviketeollisuus sekä jatkojalostus ovat kehittämistoiminnan katvealueella. Ruokajärjestelmään liittyvä vaikuttavuuden arviointi on hyvin hankekohtaista ja organisaatiotasoisen laajemman vaikuttavuuden arviointia pidetään haastavana.

Verkostoyhteistyön täsmällisempi organisointi voisi helpottaa vaikuttavuuden tavoitteiden aset-tamista ja sen mittaamista. Lisäksi koordinoidummalla yhteistyöllä voitaisiin saada entistä vaikuttavampia tuloksia aikaan pohjoispohjalaisen ruokajärjestelmän hyväksi. Elintarvikealan korkeakoulutuksen aloittaminen maakunnassa voisi hyödyttää alan alueellista kasvua ja vientipotentiaalia.

Our food system – the way we produce our food, its ancillary enterprises and governance mechanisms are undergoing a transformation. It is challenged by global phenomena such as climate change and population growth. Additionally, regional challenges include urbanization and the economic crisis in primary production. Sustainability in the food system is often demanded from an environmental perspective, forgetting that economic, cultural, and social sustainability are also part of overall sustainability.

Universities of applied sciences have two statutory tasks: to educate highly skilled professionals for regional businesses and to conduct research, development, and innovation activities that support the regional economy. Oulu University of Applied Sciences supports the regional food system in both of its statutory tasks.

The goal of this thesis was to explore the development of a sustainable food system in Northern Ostrobothnia, the impact of development actions, and their measurement. Also, it aimed to iden-tify potential blind spots in development activities. The knowledge base was compiled to de-scribe sustainability, impact, and food system development. Research results, expert interviews, and public documents were used as source material.

The research data was collected through a survey directed at the food system developers at Oulu University of Applied Sciences and thematic interviews with representatives of food system stakeholders. A total of nine food system developers from Oamk responded to the survey, and eight stakeholder representatives participated in the interviews.

The food system in Northern Ostrobothnia is developed within a broad cooperation network. Development activities particularly consider primary production and its regional characteristics, such as the prevalence of cattle and grassland, as well as the sustainable cultivation of peat-lands. The food industry and further processing are in the blind spot of development activities. The assessment of the impact related to the food system is very project-specific, and broader organizational impact assessment is considered challenging.

More precise organization of network cooperation could facilitate the setting of impact goals and their measurement. Additionally, more coordinated cooperation could achieve even more im-pactful results for the benefit of the Northern Ostrobothnian food system. Starting higher educa-tion in the food sector in the region could benefit the regional growth and export potential of the sector.