Markkinalähestymistavan hyödyntäminen metsän arvioimisessa
Häkkinen, Tuomas (2025)
Häkkinen, Tuomas
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322957
Tiivistelmä
Metsäalueiden pakkolunastukset ovat saaneet paljon julkisuutta. Lunastustoimitusten metsän lunastuskorvauksia on arvosteltu alhaisiksi, ja kritiikissä viitataan usein arviointimenetelmien taulukoiden mataliin hehtaariarvoihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida markkinalähestymistavan soveltuvuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia metsän arvioimiseen, erityisesti paljaan metsämaan osalta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla paljaan metsämaan kauppoja kauppahintarekisterin aineiston pohjalta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin markkinalähtöiset menetelmät voivat tuottaa tarkkoja ja luotettavia arvioita metsämaan arvosta ilman puuston vaikutusta. Lisäksi tutkimus pyrki tunnistamaan mahdolliset haasteet ja rajoitukset, jotka liittyvät markkinalähestymistavan käyttöön metsämaan arvioinnissa, sekä tarjoamaan suosituksia menetelmän kehittämiseksi ja soveltamiseksi käytännössä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa paljaan metsämaan tutkimisesta kauppahintarekisteristä sekä markkinaehtoinen kokonaisarvon korjauskerroin paljaalle metsämaalle. Kauppahintarekisteristä selvitettiin paljaan metsämaan hehtaarihinnat, ja tutkimuksessa muodostui kauppahinnan ja summa-arvon välinen hintakerroin. Hintakerroin kertoi kauppahinnan ja summa-arvon välisestä hintasuhteesta.
Tutkimuksessa muodostunut hintakerroin osoitti, että vapaaehtoisten kauppojen kauppahinta on noin 1,00–1,40-kertainen summa-arvomenetelmän taulukkoarvoihin nähden. Tuloksen luotettavuutta heikensi kuitenkin tuloksen pieni määrä sekä epävarmuus vertailukelpoisten kauppojen löytämisessä. Paljaan metsämaan kauppojen tarkempaa tarkastelua kauppahintarekisterin perusteella tulisi jatkaa, ja lisäksi olisi syytä selvittää, voidaanko markkinalähtöisesti arvioitu paljaan maan arvo yhdistää summa-arvomenetelmään.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida markkinalähestymistavan soveltuvuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia metsän arvioimiseen, erityisesti paljaan metsämaan osalta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla paljaan metsämaan kauppoja kauppahintarekisterin aineiston pohjalta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin markkinalähtöiset menetelmät voivat tuottaa tarkkoja ja luotettavia arvioita metsämaan arvosta ilman puuston vaikutusta. Lisäksi tutkimus pyrki tunnistamaan mahdolliset haasteet ja rajoitukset, jotka liittyvät markkinalähestymistavan käyttöön metsämaan arvioinnissa, sekä tarjoamaan suosituksia menetelmän kehittämiseksi ja soveltamiseksi käytännössä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa paljaan metsämaan tutkimisesta kauppahintarekisteristä sekä markkinaehtoinen kokonaisarvon korjauskerroin paljaalle metsämaalle. Kauppahintarekisteristä selvitettiin paljaan metsämaan hehtaarihinnat, ja tutkimuksessa muodostui kauppahinnan ja summa-arvon välinen hintakerroin. Hintakerroin kertoi kauppahinnan ja summa-arvon välisestä hintasuhteesta.
Tutkimuksessa muodostunut hintakerroin osoitti, että vapaaehtoisten kauppojen kauppahinta on noin 1,00–1,40-kertainen summa-arvomenetelmän taulukkoarvoihin nähden. Tuloksen luotettavuutta heikensi kuitenkin tuloksen pieni määrä sekä epävarmuus vertailukelpoisten kauppojen löytämisessä. Paljaan metsämaan kauppojen tarkempaa tarkastelua kauppahintarekisterin perusteella tulisi jatkaa, ja lisäksi olisi syytä selvittää, voidaanko markkinalähtöisesti arvioitu paljaan maan arvo yhdistää summa-arvomenetelmään.