Eri-ikäisrakenteisen puunkorjuun arviointiohjeen kehittäminen ojitetuilla rämeillä

Abstract

Suomessa vuonna 2014 uudistunut metsälaki mahdollisti eri-ikäisrakenteiseen metsään tähtäävät poimintahakkuut. Hakkuutavan ollessa uusi sen korjuujäljestä ja korjuujäljen arvioinnista tiedetään kuitenkin toistaiseksi vähän. Tämä antoi idean opinnäytetyölleni, jonka tavoitteena on kehittää poimintahakattujen rämemetsien korjuujäljen arviointiin ohjetta ja soveltaa sitä maastotarkastuksen avulla.

Kehitystyö toteutettiin tutkimalla metsänhoidon suosituksia, Metsälain säädöksiä ja poimintahakkuun puunkorjuun nykyistä tutkimustietoa, joiden pohjalta arviointiohje laadittiin. Valmistuneen ohjeen avulla tehtiin poimintahakatuissa rämemetsissä korjuujäljen tarkastus, josta saatujen mittaustulosten ja kokemusten perusteella ohjeen soveltuvuus selvitettiin. Lopuksi ohjetta vertailtiin muualla kehitettyyn vastaavanlaiseen ohjeeseen ja pohdittiin kehitystyön onnistumista sekä jatkokehitystarpeita. Opinnäytetyön tilaajana toimii Otso Metsäpalvelut ja heidän yhteyshenkilönä Markku Mehtätalo, jonka metsätilalla maastotarkastus toteutettiin.

Koostettujen mittaustulosten ja havaintojen perusteella voidaan todeta, että arviointiohjeen kehitystyö onnistui. Ohjeen mukaan toteutettu maastotarkastus tuotti riittävän luotettavia mittaustuloksia kuvioiden väliseen tarkasteluun, jonka perusteella korjuujälki pystyttiin arvostelemaan. Tämän avulla annettiin tarkastetun metsikön korjuujäljen kokonaisarvosanaksi hyväksyttävä.

Vertailussa myös kartoitettiin ohjeen onnistumiset, joihin sisältyivät muun muassa läpimittaluokittain jakautuva pohjapinta-alan mittaus ja koealalomake, joka onnistuneesti tuki arviointiohjetta. Jatkossa tulisi kehittää alikasvostaimikon tarkempaa arviointia ja ohjetta tulisi vertailla maastonmittauksien tulosten perusteella muun vastaavanlaisen ohjeen maastonmittauksien tuloksiin.

The 2014 renewed Finnish forestry law enabled selective logging, which aims to uneven-aged forest. Being still a new logging method, little is known about the quality of the logging trace and it’s evaluation methods. This gave the idea for my thesis, which objective is to develop evaluation instructions to selective logging in ditched peatlands, and applies it to a logging survey.

Development work began by researching the silvicultural recommendations, forest law statutes and general knowledge about selective logging. These gave the base for the evaluation instructions. When the instructions were complete, logging survey was carried out, which gave measurement results and experience to find out how well did the instructions applies in a logging trace survey. Finally the instructions were compared to similar survey instructions, and successes and further development needs were pondered based on the survey and the comparison. Orderer of this thesis is Otso Metsäpalvelut and their contact person is Markku Mehtätalo. The logging trace survey was also carried out in Markku’s forest.

With the compiled measurements and observations, it can be stated that the development work for the evaluation instructions were successful. The logging survey based on the instructions produced enough accurate results to make observations between forest patterns, which enabled to rate the overall logging. With this, the logging received approved rating.

The comparison also gave information about the successes of the instructions. These include the basal area’s distribution in to diameter classes and the sample plot form. More accurate evaluation of the underbrush seedlings and comparison of this instructions forest measurement data with similar survey instructions measurement data would be essential in the future development.