THE IMPACT OF MULTICULTURAL EMPLOYEES ON DECISION-MAKING IN MULTINATIONAL COMPANIES

Abstract

The purpose of this study was to highlight the impact of multicultural employees on decision-making in multinational companies while the research problem sought to measure how such employees influenced the way decisions were made in multinational companies using five business activities as examples (business negotiations, human resource management & international human resource management, policy formulation & implementation, networking approach, as well as internal business communication). The study explored some prominent theories on cultural dimensions, and also examined the relationship between culture and business by showing how much the former can affect the latter. The qualitative research method was used in this study while the theoretical and empirical frameworks were based on the information obtained from textbooks, research publications, academic journals and interview responses. The case company was a Finnish establishment that has over ten subsidiaries world-wide and approximately 44% of its global staff consists of multicultural employees, even though in its head office, multicultural employees made up only 2% of the entire staff and three subjects were selected on the basis of their availability/willingness to take part in the interviews that were conducted within the case company. The results of the study confirmed that multicultural employees influenced decision-making in multinational companies since the research was able to provide some proof in support of this claim. In addition, it revealed that the extent to which such employees influenced decision-making relied on several factors such as their combined staff strength and their respective job positions within the company. However, at the case company’s head office from where the study was per-formed, the impact was not to the extent that the author had anticipated. This was probably due to the small number of multicultural employees there. In conclusion, the study pointed out the contributions that have been made by this research with regards to the value-added in addition to suggesting areas where future research can be conducted. It also offered suggestions on how the case company can address some critical concerns that were identified during the research.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa monikulttuuristen työntekijöiden vaikutusta monikansallisten yhtiöiden päätöksentekoon. Tutkimusongelma pyrki mittamaan kuinka kyseessä olevat työntekijät vaikuttavat tapaan, jolla päätöksiä tehdään monikansallisissa yhtiöissä, käyttäen esimerkkinä liike-elämän viittä eri toimintoa (liikeneuvottelut, henkilöstöresurssien ohjaus, kansainvälinen henkilöstöresurssien ohjaus, toimintatapojen suunnittelu ja toimeenpano, lähestymistapa verkostoitumiseen, sekä sisäinen liikeviestintä). Tutkimuksessa perehdyttiin muutamiin merkittäviin kulttuuriulottuvuuksien teorioihin, ja tarkasteltiin myös kulttuurin ja liiketoiminnan välistä suhdetta ja osoitettiin, kuinka paljoin edellinen voi vaikuttaa jälkimmäiseen. Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, samalla kun teoreettinen ja empiirinen viitekehys perustui tietoon, jota saatiin kirjoista, tutkimusjulkaisuista, Internetistä, tieteellisistä aikakauslehdistä ja haastatteluvastauksista. Case-yritys oli suomalainen yhtiö, jolla on yli kymmenen tytäryhtiötä ympäri maailmaa ja noin 44 % sen maailmanlaajuisesta työvoimasta on monikulttuurisia työntekijöitä. Kuitenkin sen päätoimiston henkilöstöstä vain 2% on monikulttuurisia työntekijöitä. Kolme koehenkilöä valittiin heidän halukkuutensa ja osallistumismahdollisuutensa perusteella vastaamaan tutkijan esittämiin suullisiin haastattelukysymyksiin tapausyhtiön tiloissa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että monikulttuuriset työntekijät vaikuttavat monikansallisten yhtiöiden päätöksentekoon, sillä tutkimus pystyi antamaan näyttöä tämän väittämän tueksi. Lisäksi se paljasti, että laajuus jolla kyseiset työntekijät vaikuttavat päätöksentekoon, riippuu useista tekijöistä kuten henkilöstön yhteishengen vahvuudesta ja ko. työntekijöiden tehtävänimikkeistä. Kuitenkaan, tapausyhtiön päätoimistossa, jossa tutkimus suoritettiin, vaikutus ei ollut niin laajaa kuin tutkija oli olettanut. Yksi selitys tälle saattoi olla monikulttuuristen työntekijöiden pieni lukumäärä. Yhteenvetona, tutkimus osoitti alueita, joilla jatkotutkimuksia voidaan tehdä lisäarvon saamiseksi. Lisäksi se myös tarjosi ehdotuksia tapausyhtiölle kuinka se voisi tarttua kriittisiin huolenaiheisiin, jotka tunnistettiin tutkimuksen kuluessa.