Taiteen taloudellinen voima vähemmistöyhteisöissä : case kveenit
Heikkilä, Mika (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025072423672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025072423672
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee taiteen roolia taloudellisen kehityksen välineenä kveeniyhteisössä. Kveenit ovat Norjan kansallinen vähemmistö, jonka kulttuuritalouden erityispiirteet ovat jääneet vähälle huomiolle akateemisessa tutkimuksessa.
Tutkimus toteutettiin podcast-muotoisena haastattelemalla kahdeksaa kveeniyhteisön kulttuurialan toimijaa tammi-huhtikuussa 2024. Aineisto analysoitiin temaattisella ja narratiivisella analyysillä. Podcast-muoto tarjoaa poikkeuksellisen läpinäkyvyyden, sillä lukijat voivat kuunnella alkuperäiset haastattelut. Tutkimus tehtiin induktiivisena tutkimuksena, ja tulokset muodostavat perustan jatkotutkimuksille.
Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä on integroitu malli, jossa taide luo neljä
toisiaan vahvistavaa kehää. Identiteetin vahvistumisen, taloudellisten vaikutusten, verkostoitumisen ja resilienssitekijöiden kehät. Haastatellut toimijat raportoivat merkittäviä taloudellisia kerrannaisvaikutuksia ja osallistujamäärien kasvua kulttuuritapahtumissa.
Tutkimus laajentaa Bourdieun kulttuurisen pääoman teoriaa osoittamalla, kuinka vähemmistöyhteisöissä kulttuurinen pääoma konvertoituu taloudelliseksi eri mekanismein kuin valtakulttuurissa. Yhteisölähteisyyden mahdollisuudet korostuvat. Menestyksekäät hankkeet syntyivät yhteisön omista tarpeista.
Tutkimus tarjoaa konkreettisen työkalupakin kolmen periaatteen muodossa sekä spesifiset suositukset eri toimijaryhmille. Tulokset palvelevat sekä akateemista keskustelua että kulttuuri- ja aluekehittämisen käytäntöjä. Podcast-muoto edustaa metodologista innovaatiota, joka yhdistää tieteellisen rigoroositeetin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Tutkimus toteutettiin podcast-muotoisena haastattelemalla kahdeksaa kveeniyhteisön kulttuurialan toimijaa tammi-huhtikuussa 2024. Aineisto analysoitiin temaattisella ja narratiivisella analyysillä. Podcast-muoto tarjoaa poikkeuksellisen läpinäkyvyyden, sillä lukijat voivat kuunnella alkuperäiset haastattelut. Tutkimus tehtiin induktiivisena tutkimuksena, ja tulokset muodostavat perustan jatkotutkimuksille.
Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä on integroitu malli, jossa taide luo neljä
toisiaan vahvistavaa kehää. Identiteetin vahvistumisen, taloudellisten vaikutusten, verkostoitumisen ja resilienssitekijöiden kehät. Haastatellut toimijat raportoivat merkittäviä taloudellisia kerrannaisvaikutuksia ja osallistujamäärien kasvua kulttuuritapahtumissa.
Tutkimus laajentaa Bourdieun kulttuurisen pääoman teoriaa osoittamalla, kuinka vähemmistöyhteisöissä kulttuurinen pääoma konvertoituu taloudelliseksi eri mekanismein kuin valtakulttuurissa. Yhteisölähteisyyden mahdollisuudet korostuvat. Menestyksekäät hankkeet syntyivät yhteisön omista tarpeista.
Tutkimus tarjoaa konkreettisen työkalupakin kolmen periaatteen muodossa sekä spesifiset suositukset eri toimijaryhmille. Tulokset palvelevat sekä akateemista keskustelua että kulttuuri- ja aluekehittämisen käytäntöjä. Podcast-muoto edustaa metodologista innovaatiota, joka yhdistää tieteellisen rigoroositeetin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.