Asuntoilmanvaihtokoneen lämmön ja kosteuden siirto
Lehtola, Samuli (2015)
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275153
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on asuntoilmanvaihtokoneen lämmön ja kosteuden siirto. Työssä vertaillaan kahden erilaisella lämmöntalteenottokennolla varustetun ilmanvaihtokoneen lämmön- ja kosteudensiirto-ominaisuuksia. Työssä tutkitaan myös, onko pyörivä lämmöntalteenottokenno jäätymisherkempi kuin levylämmöntalteenottokenno. Kohteessa 1 on SunAirin pyörivällä lämmöntalteenottolaitteella varustettu RW 130 EC -ilmanvaihtokone ja kohteessa 2 saman valmistajan vastavirtalevylämmönsiirtimellä varustettu 481 EC -ilmanvaihtokone.
Kohteessa 1 ilmavirrat mitattiin paine-eromenetelmällä ja kohteessa 2 anemometritorvilla. Tällä varmistettiin, että ilmavirrat ovat suunnitelmien mukaisia. Lämpötilat ja suhteelliset kosteudet mitataan koneiden sisältä ulko-, tulo-, poisto- ja jäteilmalohkoista.
Kohteen 1 pyörivän lämmönsiirtimen lämpötilasuhteeksi saatiin 79,3 %. Poistoilman kosteushyötysuhteeksi saatiin 66,6 %. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaishyötysuhteeksi mittausajanjaksolle saatiin 73,3 %.
Kohteen 2 vastavirtalevylämmönsiirtimen lämpötilasuhteeksi saatiin 78,0 % poistoilmapuolelta mitattuna ja 92,6 % tuloilmapuolelta mitattuna. Ero lämpötilasuhteissa johtuu kondensoitumisesta. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaishyötysuhteeksi mittausajanjaksolle saatiin 52,3 %.
Tulosten perusteella pyörivällä lämmöntalteenottokennolla saavutetaan hieman parempi lämpötilasuhde kuin vastavirtalevylämmöntalteenottokennolla. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Jos mukaan lasketaan pyörivän lämmöntalteenottokennon apulaitteiden viemä sähköenergia ja suurempi huollon tarve, ero tasoittuu vielä hieman lisää. Koneiden hankintahinnoissa ei ole juurikaan eroa.
Kohteessa 1 ilmavirrat mitattiin paine-eromenetelmällä ja kohteessa 2 anemometritorvilla. Tällä varmistettiin, että ilmavirrat ovat suunnitelmien mukaisia. Lämpötilat ja suhteelliset kosteudet mitataan koneiden sisältä ulko-, tulo-, poisto- ja jäteilmalohkoista.
Kohteen 1 pyörivän lämmönsiirtimen lämpötilasuhteeksi saatiin 79,3 %. Poistoilman kosteushyötysuhteeksi saatiin 66,6 %. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaishyötysuhteeksi mittausajanjaksolle saatiin 73,3 %.
Kohteen 2 vastavirtalevylämmönsiirtimen lämpötilasuhteeksi saatiin 78,0 % poistoilmapuolelta mitattuna ja 92,6 % tuloilmapuolelta mitattuna. Ero lämpötilasuhteissa johtuu kondensoitumisesta. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaishyötysuhteeksi mittausajanjaksolle saatiin 52,3 %.
Tulosten perusteella pyörivällä lämmöntalteenottokennolla saavutetaan hieman parempi lämpötilasuhde kuin vastavirtalevylämmöntalteenottokennolla. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Jos mukaan lasketaan pyörivän lämmöntalteenottokennon apulaitteiden viemä sähköenergia ja suurempi huollon tarve, ero tasoittuu vielä hieman lisää. Koneiden hankintahinnoissa ei ole juurikaan eroa.