Aurinkovoimapuiston rakentaminen entiselle turvetuotantoalueelle : Case Heinineva

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan entiselle turvetuotantoalueelle rakennettavan aurinkovoimapuiston vaatimia lupamenettelyjä, kaavoitusta ja lainsäädäntöä. Lisäksi tarkastellaan turvetuotantoalueelle soveltuvia jatkokäyttömuotoja sekä aurinkovoiman ympäristövastuullisuutta. Työn toimeksiantajana toimii EPV Energia Oy, joka rakentaa aurinkovoimapuistoa entiselle turvetuotantoalueelle Lapuan Heininevalle. Aurinkovoimarakentamista varten on olemassa sitä ohjaava sääntely, mutta lainsäädäntöön on tulossa muutoksia koskien teollista aurinkovoimaa. Yhtenäisen valtakunnallisen ohjeiston puutteen seurauksena aurinkovoimapuiston rakentamisen lupamenettelyt voivat olla epäselviä, eikä toiminnanharjoittajalla aina ole selkeää käsitystä siitä, miten lupaprosessi toimii. Tutkimuksen tarkoituksena on selventää mitä lupamenettelyitä vaaditaan ja miten ympäristövastuu otetaan huomioon.

Tutkimuksen teoreettisena taustana on hyödynnetty asiantuntija- ja viranomaislähteiden raportteja ja päätöksiä, lainsäädäntöä sekä toimeksiantajan haastattelua.

Yhtenäisten käytäntöjen puute aiheuttaa erilaisia tulkintoja lupaviranomaisten välillä ja viivästyttää hankkeita sekä investointipäätöksiä. Ympäristöministeriön opas tulee luultavasti selkeyttämään kaavoitus- ja lupaprosessia. Turvetuotantoalueet ovat potentiaalisia sijoituspaikkoja aurinkovoimapuistoille tietyissä olosuhteissa, mutta niiden toiminnan aiheuttamista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Huolellisella suunnittelulla, erityisesti vesienkäsittelyn osalta voidaan minimoida päästöt. Jatkokäyttömuodon valinnassa ohjaavat tekijät ovat turvekerroksen paksuus, kosteusolosuhteet ja pohjamaan ominaisuudet.

This thesis examines the permit procedures, zoning and legislative requirements for a solar farm to be built on a former peatland. In addition, further use patterns suitable for the peatland and the environmental responsibility of solar power were examined. The thesis was examined by EPV Energia Oy, which is building a solar farm in a former peatland area in Heinineva, Lapua. There is a regulatory framework governing solar power construction, but changes are forthcoming in the legislation concerning industrial-scale solar power. As a result of the lack of uniform national guidelines, the permit procedures for the construction of a solar farm can also be unclear and the operator does not always have a clear understanding of how the permit process works. The purpose of this study was to clarify what permit procedures are required and how environmental responsibility is considered.

The theoretical background of the research is based on reports from experts and official sources and permit decisions, legislation and an interview with the commissioner.

The lack of uniform practices causes different interpretations between permitting authorities and delays projects and investment decisions. The Ministry of the Environment’s guide will probably clarify the planning and permitting process. Peat production areas are potential locations for solar power parks, under certain circumstances, but more research is needed on the climate and environmental impacts of their operations. Careful planning, especially regarding water treatment, can minimize emissions. The guiding factors in choosing the form of further use are the thickness of the peat layer, moisture conditions and the properties of the subsoil.