Kansainvälisen ravintolapalvelun KPI-mittariston optimointi

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan suorituskykymittareiden käyttöä ja kehittämistarpeita ravintola-alalla. Työn taustalla oli tarve ymmärtää, kuinka nykyiset KPI-mittarit tukevat yrityksen strategiaa ja operatiivista johtamista eri henkilöstötasoilla. Ravintolapalveluiden toimintaympäristö on monimuotoinen ja nopeatempoinen, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia mittariston selkeydelle, saavutettavuudelle ja ohjaavuudelle. Tavoitteena oli selvittää, miten mittarit koettiin henkilöstön keskuudessa, miten niitä käytettiin arjen työssä ja millaisia kehittämistarpeita niiden osalta tunnistettiin. Työ rajattiin koskemaan kohdeorganisaatiota ja sen sisäisiä mittareita.

Tietoperusta rakentui suorituskyvyn mittaamisen teorioihin, strategisen johtamisen viitekehykseen sekä palveluorganisaatioiden mittaristojen erityispiirteisiin. Aiempi tutkimus osoitti, että mittareiden vaikuttavuus riippui niiden ymmärrettävyydestä, saavutettavuudesta ja kyvystä ohjata toimintaa tavoitteiden suuntaan. Lisäksi tarkasteltiin, miten mittarit voivat toimia viestinnän ja vuorovaikutuksen välineinä organisaation eri tasojen välillä. Näitä näkökulmia hyödynnettiin tutkimuksen suunnittelussa ja analyysissa.

Tutkimus toteutettiin keväällä 2025 digitaalisena kyselytutkimuksena. Kysely suunnattiin ravintolapalveluiden esihenkilöille ja työntekijöille, ja siihen vastasi noin kolmannes kohderyhmästä. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, joiden avulla kerättiin määrällistä ja laadullista aineistoa mittariston käytöstä, ymmärrettävyydestä ja kehitystarpeista. Tuloksista il-meni, että mittarit eivät olleet kaikille henkilöstöryhmille riittävän selkeitä tai saavutettavia, ja nii-den ohjaavuus koettiin vaihtelevaksi. Vastaajat olivat kokeneet, että mittareiden visuaalisuutta, tavoitetasojen selkeyttä ja tiedon saavutettavuutta tulisi parantaa. Lisäksi oli havaittu, että mittarit eivät aina tukeneet arjen päätöksentekoa tai motivoineet henkilöstöä toimimaan tavoitteiden mukaisesti.

Päätelmänä on todettu, että mittariston kehittäminen edellyttää sekä teknisiä että viestinnällisiä toimenpiteitä, jotta se voi tukea tehokkaasti strategista ja operatiivista johtamista ravintola-alalla. Mittareiden tulee olla helposti ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia kaikilla organisaation tasoilla, jotta ne voivat aidosti ohjata toimintaa ja tukea tavoitteiden saavuttamista. Tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin palvelualoilla, joissa asiakaskokemus, henkilöstön osallistaminen ja operatiivinen tehokkuus ovat keskeisiä menestystekijöitä. Kehitetty mittaristo voi toimia paitsi johtamisen välineenä myös organisaation sisäisen viestinnän ja yhteisen suunnan vahvistajana.