Oulun alueen naisjohtajien haasteet ja esteet urakehityksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita ja esteitä Oulun alueen naisjohtajat kokevat urakehityksessään sekä miten organisaatiokulttuuri, verkostot ja rakenteelliset tekijät vaikuttuvat etenemismahdollisuuksiin. Taustalla on havainto, että naisten osuus ylimmässä johdossa on kasvanut, mutta etenkin liiketoimintavastuullisissa tehtävissä he ovat yhä aliedustettuina.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja ainestoinkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui viisi eri toimialaoilla työskentelevää naisjohtajaa, joilla oli pitkä kokemus esihenkilö- ja johtotehtävistä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa tuloksia peilattiin naisjohtajuutta ja lasikattoilmiötä käsittelevään teoriaan.

Tulosten mukaan haastateltavat kuvasivat johtajuutta ihmisläheisenä ja yhteisöllisyyttä rakentavana toimintana, jossa painottuivat aitous, luottamus ja työntekijöiden tukeminen. Selkeää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei ollut koettu, mutta hienovaraisia, kulttuurisiin odotuksiin ja rakenteisiin liittyviä esteitä tunnistettiin. Verkostojen merkitys urakehitykselle korostui ja niiden puute nähtiin edelleen mahdollisena etenemisen hidasteena. Avoimet rekrytointikäytännöt, mentorointi ja läpinäkyvät urapolut nousivat keinoiksi edistää tasa-arvoa.

Oulun alueen naisjohtajien urakehitys rakentuu pääosin osaamisen ja kokemuksen varaan, mutta rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät voivat edelleen vaikuttaa etenemismahdollisuuksiin. Tasa-arvon edistäminen edellyttää tietoista organisaatiokulttuurin kehittämistä, verkostoitumismahdollisuuksien lisäämistä ja läpinäkyviä valintaprosesseja.