Hyvinvoinnin rakentuminen kuntalaisten kokemuksissa
Hietaniemi, Marjut (2025)
Hietaniemi, Marjut
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224089
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus tarkastelee Kangasalan kaupungin asukkaiden kokemuksia hyvinvointia edistävistä tekijöistä ja kunnan hyvinvointitehtävistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokemustietoon perustuvaa ymmärrystä kuntalaisten hyvinvoinnin rakentumisesta ja tarjota tietoa kaupungin hyvinvointityön kehittämiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu useista toisiaan täydentävistä näkökulmista, kuten hyvinvoinnin moniulotteisuudesta, kuntien roolista hyvinvoinnin edistämisessä sekä osallistamisen ja kokemustiedon hyödyntämisestä osana kuntien hyvinvointityötä. Viitekehys yhdistää sekä perinteisiä että nykyaikaisia hyvinvointiteorioita ja -malleja. Hyvinvointia tarkastellaan sekä subjektiivisesta (yksilön omat kokemukset) että objektiivisesta (ulkoiset olosuhteet) näkökulmasta. Työssä hyödynnetään erityisesti Erik Allardtin "having, loving, being" -mallia ja Stiglitzin komission kehittämää hyvinvoinnin ulottuvuuksien mallia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin Kangasalan kaupungin syksyllä 2024 toteuttaman hyvinvointikyselyn avoimia vastauksia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Lisäksi analyysia täydennettiin kvantifioinnilla, jonka avulla tunnistettiin yleisimmin esiintyvät teemat ja vahvistettiin analyysin luotettavuutta.
Tulosten mukaan kuntalaisten kokemukset hyvinvointia edistävistä tekijöistä jakautuvat neljään pääluokkaan: fyysiset tekijät, elämän merkityksellisyys, sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turva. Kunnan hyvinvointitehtävistä kuntalaiset nostivat esiin elinympäristöjen laadun, palvelut ja kuntalaisten osallistamisen. Tulokset osoittavat, että kuntalaisten kokemukset mukailevat aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuja hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja osatekijöitä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu useista toisiaan täydentävistä näkökulmista, kuten hyvinvoinnin moniulotteisuudesta, kuntien roolista hyvinvoinnin edistämisessä sekä osallistamisen ja kokemustiedon hyödyntämisestä osana kuntien hyvinvointityötä. Viitekehys yhdistää sekä perinteisiä että nykyaikaisia hyvinvointiteorioita ja -malleja. Hyvinvointia tarkastellaan sekä subjektiivisesta (yksilön omat kokemukset) että objektiivisesta (ulkoiset olosuhteet) näkökulmasta. Työssä hyödynnetään erityisesti Erik Allardtin "having, loving, being" -mallia ja Stiglitzin komission kehittämää hyvinvoinnin ulottuvuuksien mallia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin Kangasalan kaupungin syksyllä 2024 toteuttaman hyvinvointikyselyn avoimia vastauksia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Lisäksi analyysia täydennettiin kvantifioinnilla, jonka avulla tunnistettiin yleisimmin esiintyvät teemat ja vahvistettiin analyysin luotettavuutta.
Tulosten mukaan kuntalaisten kokemukset hyvinvointia edistävistä tekijöistä jakautuvat neljään pääluokkaan: fyysiset tekijät, elämän merkityksellisyys, sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turva. Kunnan hyvinvointitehtävistä kuntalaiset nostivat esiin elinympäristöjen laadun, palvelut ja kuntalaisten osallistamisen. Tulokset osoittavat, että kuntalaisten kokemukset mukailevat aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuja hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja osatekijöitä.
