Näytteenoton perehdytyssuunnitelmarunko lähi- ja sairaanhoitajille : näytteenoton perehdytysprosessi ja perehdytyskurssin runko

Abstract

Laboratorion näytteenotossa työskentelee yhä enemmän lähi- ja sairaanhoitajia. Toimeksiantajalla ei ole aiemmin ollut näytteenoton perehdytyssuunnitelmaa lähi- ja sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia puutteita hoitajien näytteenotto-osaamisessa on ja mihin perehdytyksessä tulisi keskittyä, jotta se olisi laadukasta ja tukisi laboratorion toimintaa. Työn toimeksiantona oli laatia runko perehdytyssuunnitelmalle ISMO-oppimisympäristöön. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitajien näytteenoton perehdytystä kohderyhmä-lähtöisesti. Tutkimuskysymykset liittyivät osaamisen kehittämiseen perehdytyksen keinoin, perehdytyksen vaikutuksiin ja sisältöön sekä sen eroihin muuhun perehdytykseen verrattuna. Analyysissa painottuivat näytteenottotoiminnan, preanalytiikan, oppimisen ja laadunhallinnan väliset yhteydet. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sisällönanalyysiä tehtiin ANTIC-tiedostokorteilla ja teema-analyysilla. Lähteinä toimivat aiheeseen liittyvät tutkimukset, raportit ja toimeksiantajan materiaali. Keskeisiksi perehdytystarpeiksi nousivat preanalytiikan hallinta, virheiden ehkäisy, vakioidut toimintatavat ja laboratorion laadun tukeminen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyivät perehdytysprosessin kaavio ja teoriaosuuden kurssirunko. Näiden avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa hoitajille kohdennettua perehdytystä systemaattisesti ja laadukkaasti. Tulosten mukaan kohdennettu perehdytys lisää hoitajien osaamista ja laboratorion laatua, kun siinä huomioidaan preanalytiikan puutteet, virheet, osaamisen arviointi ja palauteen anto. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella aihetta tarkemmin suomalaisen laboratorioympäristön ja hoitajien preanalyyttisen osaamisen näkökulmasta.

An increasing number of practical and registered nurses are working in laboratory sample collection. The commissioning organization has not previously had an orientation plan for nurses involved in phlebotomy. The aim of this thesis was to identify gaps in nurses’ sampling competencies and determine the key focus areas for orientation to ensure high quality and support laboratory operations. The assignment included drafting a framework for an orientation plan to be used in the ISMO learning environment. The study examined nurse-specific sample collection orientation from a target group–focused perspective. The research questions addressed how sampling skills can be improved through orientation, the effects and content of such training, and how it differs from other types of sample collection orientation. The analysis emphasized connections between sample collection practices, preanalytics, learning and training materials, and quality management. The research method was a descriptive literature review, with content analysis conducted using ANTIC documentation cards and thematic analysis. Sources included relevant research studies, reports, the commissioning party’s materials, and professional literature. Key training needs identified included mastery of preanalytics, prevention of errors, adherence to standardized procedures, and support for laboratory quality. The outcome of the thesis was the development of two documents: a process chart for the orientation program and a course outline for the theoretical section. These tools enable systematic and high-quality training tailored to nurses. The findings suggest that targeted orientation enhances both nurses’ competencies and laboratory quality when it addresses preanalytical knowledge gaps, common errors, and includes feedback and assessment. In the future, it will be important to examine this topic further within the context of the Finnish clinical laboratory environment and the preanalytical competencies of Finnish nurses.