Työntekijöiden kokemus hybridijohtamisesta : case Suomalainen Kirjakauppa Oy
Korhonen, Laura (2025)
Korhonen, Laura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824252
Tiivistelmä
Hybridityö on yleistynyt ja sen ennustetaan olevan tulevaisuuden menestystekijä. Hybridityöhön on useassa yrityksessä vain ajauduttu, eikä hybridijohtamisesta ole vielä montaa tutkimustakaan valmiina. Samaan aikaan kun hybridityö on yleistynyt, suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt. Aiheeseen on tärkeää perehtyä, jotta hybridijohtamiselle löydetään parhaat onnistumisen avaimet. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia opinnäytetyön toimeksiantajayrityksen Suomalaisen Kirjakaupan myymälöiden lähityötä tekevillä työntekijöillä on hybridijohtamisesta ja miten hybridijohtamista voisi kehittää. Tavoitteena oli saada käsitys myös siitä, miten työntekijöiden työhyvinvointia voisi tukea hybridijohtamisen ympäristössä.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui lukuisia eri lähteitä hyödyntäen. Tietoperusta jakaantui kolmeen päälukuun: toimeksiantajaan tutustumiseen, hybridijohtamisen keskeisimpiin sisältöihin ja työhyvinvoinnin erityispiirteisiin hybridijohtamisen ympäristössä. Tutkimusta lähestyttiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin kyselyn avulla. Tietoperustan pohjalta laadittu verkkokysely lähetettiin Suomalaisen Kirjakaupan kolmen myymälän työntekijöille. Saatu aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua nykytila siitä, millainen kokemus työntekijöillä on hybridijohtamisesta ja miten hybridijohtaminen tukee työhyvinvointia. Tulosten mukaan työntekijöiden kokemus sekä hybridijohtamisesta että työhyvinvoinnin tukemisesta on kokonaisuutena hyvä. Työntekijöiden kokemuksissa nousi erityisen positiivisesti esiin suora esihenkilön toiminta, tunne välittämisestä ja turvallisuudesta, työn itseohjautuvuus, avoin ja tavoitteellinen ideointi sekä into työn kehittämiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan selkein kehityskohde oli työntekijöiden kokemus heidän välisensä yhteisvastuun toteutumisesta.
Yhteisvastuun kehittämiseksi tiimeissä tulisi käydä keskustelua siitä, mitä yhteisvastuu merkitsee ja millainen vaikutus yksilöiden toiminnalla on sen toteutumisessa. Tutkimuksen tuloksissa yhteisvastuun kokemukseen heijastuu myös työntekijöiden esittämät kehittämistoiveet viestinnän yhtenäistämisestä, tavoitteiden selkeyttämisestä ja innostavuuden parantamisesta, työn tulosten seurantaan perehdyttämisestä, palautteen lisäämisestä sekä yhteisöllisyyden edistämisestä. Työhyvinvoinnin tukemisen osalta merkittävimmiksi kehityskohteiksi nousivat oppimisen kulttuurin vahvistaminen ja informaatiotulvan vähentäminen.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui lukuisia eri lähteitä hyödyntäen. Tietoperusta jakaantui kolmeen päälukuun: toimeksiantajaan tutustumiseen, hybridijohtamisen keskeisimpiin sisältöihin ja työhyvinvoinnin erityispiirteisiin hybridijohtamisen ympäristössä. Tutkimusta lähestyttiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin kyselyn avulla. Tietoperustan pohjalta laadittu verkkokysely lähetettiin Suomalaisen Kirjakaupan kolmen myymälän työntekijöille. Saatu aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua nykytila siitä, millainen kokemus työntekijöillä on hybridijohtamisesta ja miten hybridijohtaminen tukee työhyvinvointia. Tulosten mukaan työntekijöiden kokemus sekä hybridijohtamisesta että työhyvinvoinnin tukemisesta on kokonaisuutena hyvä. Työntekijöiden kokemuksissa nousi erityisen positiivisesti esiin suora esihenkilön toiminta, tunne välittämisestä ja turvallisuudesta, työn itseohjautuvuus, avoin ja tavoitteellinen ideointi sekä into työn kehittämiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan selkein kehityskohde oli työntekijöiden kokemus heidän välisensä yhteisvastuun toteutumisesta.
Yhteisvastuun kehittämiseksi tiimeissä tulisi käydä keskustelua siitä, mitä yhteisvastuu merkitsee ja millainen vaikutus yksilöiden toiminnalla on sen toteutumisessa. Tutkimuksen tuloksissa yhteisvastuun kokemukseen heijastuu myös työntekijöiden esittämät kehittämistoiveet viestinnän yhtenäistämisestä, tavoitteiden selkeyttämisestä ja innostavuuden parantamisesta, työn tulosten seurantaan perehdyttämisestä, palautteen lisäämisestä sekä yhteisöllisyyden edistämisestä. Työhyvinvoinnin tukemisen osalta merkittävimmiksi kehityskohteiksi nousivat oppimisen kulttuurin vahvistaminen ja informaatiotulvan vähentäminen.