Kokemusasiantuntijuuden käyttö päihdehoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Fleming, Essi (2025)
Fleming, Essi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090324403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090324403
Tiivistelmä
Asiakkaan aseman vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä on tullut keskeinen tavoite sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä 2000-luvulla. Palvelujen käyttäjää ja kokemusta arvostetaan ja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Eräs tapa toteuttaa osallisuutta on kokemustiedon ja kokemusperäisen osaamisen hyödyntäminen koulutettuna kokemusasiantuntijana.
Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vapaaehtoistyössä ja vertaistuessa. Vertaisuutta on toteutettu jo pitkään kolmannella sektorilla: vertaistuki on mielenterveys- ja päihdejärjestöjen ydintoimintaa. 2000-luvulla vertaistoiminta on laajentunut kokemusasiantuntijatoiminnaksi, jota hyödynnetään myös julkisella sektorilla osana mielenterveys- ja päihdehoitotyötä. Kokemusasiantuntijatoimintaa voidaan hahmottaa järjestölähtöisesti vertaistoiminnasta kumpuavana ilmiönä, mutta toisaalta myös osana sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta asiakkaan osallisuutta ja asemaa korostavaksi.
Tässä opinnäytetyössä kokemusasiantuntijuutta tarkastellaan osana päihdeongelman hoitoa. Tarkoituksena on kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella, mitä tiedetään kokemusasiantuntijuuden käytöstä päihdehoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa sekä siitä, miten kokemusasiantuntijuutta on käytetty päihdehoitotyössä, että siitä, millainen merkitys kokemusasiantuntijuudella on päihdeongelman hoidossa. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kokemusasiantuntijuuden käytöstä hyötyy sekä palvelunkäyttäjä, että kokemusasiantuntija, mutta myös ammattilainen ja palvelujärjestelmä. Kokemusasiantuntijuuden käyttö on kuitenkin vielä melko hajanaista: toimintaympäristöt, kokemusasiantuntijoiden tehtävät ja työstä saadut korvaukset vaihtelevat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä yhtenäisemmäksi.
Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vapaaehtoistyössä ja vertaistuessa. Vertaisuutta on toteutettu jo pitkään kolmannella sektorilla: vertaistuki on mielenterveys- ja päihdejärjestöjen ydintoimintaa. 2000-luvulla vertaistoiminta on laajentunut kokemusasiantuntijatoiminnaksi, jota hyödynnetään myös julkisella sektorilla osana mielenterveys- ja päihdehoitotyötä. Kokemusasiantuntijatoimintaa voidaan hahmottaa järjestölähtöisesti vertaistoiminnasta kumpuavana ilmiönä, mutta toisaalta myös osana sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta asiakkaan osallisuutta ja asemaa korostavaksi.
Tässä opinnäytetyössä kokemusasiantuntijuutta tarkastellaan osana päihdeongelman hoitoa. Tarkoituksena on kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella, mitä tiedetään kokemusasiantuntijuuden käytöstä päihdehoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa sekä siitä, miten kokemusasiantuntijuutta on käytetty päihdehoitotyössä, että siitä, millainen merkitys kokemusasiantuntijuudella on päihdeongelman hoidossa. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kokemusasiantuntijuuden käytöstä hyötyy sekä palvelunkäyttäjä, että kokemusasiantuntija, mutta myös ammattilainen ja palvelujärjestelmä. Kokemusasiantuntijuuden käyttö on kuitenkin vielä melko hajanaista: toimintaympäristöt, kokemusasiantuntijoiden tehtävät ja työstä saadut korvaukset vaihtelevat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä yhtenäisemmäksi.
