Strength training’s effect on ADL Functions : a scoping review
Myllylä, Markku (2025)
Myllylä, Markku
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090424427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090424427
Tiivistelmä
Johdanto: Voimaharjoittelun on todettu tukevan iäkkäiden henkilöiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa sekä parantamista. Väestön ikääntyessä on yhä tärkeämpää ymmärtää, miten liikuntainterventiot vaikuttavat arjen toimintakykyyn. Tämän scoping katsauksen tavoitteena on koota yhteen olemassa oleva tietoa siitä, millaisia vaikutuksia voimaharjoittelulla voi olla suoriutumiseen päivittäisissä toiminnoissa (ADL-toiminnot).
Menetelmät: Scoping katsaus toteutettiin tekemällä rajatut hakulausekkeet PubMed-, Cochrane Library-, CINAHL- ja ScienceDirect -tietokantoihin sekä viittaushauilla. Mukaan otettiin tutkimuksia, joissa tarkasteltiin voimaharjoittelua kotona asuvilla, yli 65-vuotiailla henkilöillä, ja joiden tuloksia raportoitiin ADL-toimintoja mittaamalla. Harjoitusohjelmien rakenteet, harjoittelun parametrit ja raportoidut ADL-tulokset kartoitettiin, jotta muodostuisi yleiskuva siitä, millaisia mittareita on käytetty, ja millaisiin harjoitusmuotoihin niitä on liitetty.
Tulokset: Löydökset ovat linjassa aiemman tiedon kanssa voimaharjoittelun myönteisistä vaikutuksista ADL-toimintakykyyn useilla sen osa-alueella - erityisesti l vahvasti yhteydessä alaraajojen lihasvoimaan iikkumisessa sekä tasapainossa, jotka ovat. Lisäksi useat ADL-mittarit vaikuttavat erittäin käyttökelpoisilata keinoilta seurata harjoittelun vaikutuksia toimintakyvyssä. Mukana olleet tutkimukset käsittelivät kirjavaa otantaa harjoittelumuotoja, ohjelmarakenteita sekä arviointimenetelmiä tarjoten laaja-alaisen mutta heikosti tarkentuvan pohjan johtopäätösten tekemiselle.
Johtopäätökset: Tämä katsaus nostaa esiin voimaharjoittelun merkityksen kotona asuvien ikäihmisten ADL-toimintojen tukemisessa. Vaikka yksiselitteisiä yhteyksiä harjoittelun tarkkojen parametrien ja ADL-tulosten välillä ei pystytty osoittamaan, koottu aineisto tarjoaa yleiskuvan siitä, miten voimaharjoittelua ja toimintakykyä on aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu.
Jatkotutkimussuositukset: Jatkossa tarvitaan tutkimuksia, jotka selvittävät tarkemmin harjoittelun eri muuttujien ja ADL-toimintojen välisiä yhteyksiä, tarkastelevat vaikutusten pitkäaikaisuutta sekä kehittävät standardoidumpaa yhdistettyä harjoittelu- ja arviointimenetelmää systemaattisemman tiedonkeruun tueksi.
Menetelmät: Scoping katsaus toteutettiin tekemällä rajatut hakulausekkeet PubMed-, Cochrane Library-, CINAHL- ja ScienceDirect -tietokantoihin sekä viittaushauilla. Mukaan otettiin tutkimuksia, joissa tarkasteltiin voimaharjoittelua kotona asuvilla, yli 65-vuotiailla henkilöillä, ja joiden tuloksia raportoitiin ADL-toimintoja mittaamalla. Harjoitusohjelmien rakenteet, harjoittelun parametrit ja raportoidut ADL-tulokset kartoitettiin, jotta muodostuisi yleiskuva siitä, millaisia mittareita on käytetty, ja millaisiin harjoitusmuotoihin niitä on liitetty.
Tulokset: Löydökset ovat linjassa aiemman tiedon kanssa voimaharjoittelun myönteisistä vaikutuksista ADL-toimintakykyyn useilla sen osa-alueella - erityisesti l vahvasti yhteydessä alaraajojen lihasvoimaan iikkumisessa sekä tasapainossa, jotka ovat. Lisäksi useat ADL-mittarit vaikuttavat erittäin käyttökelpoisilata keinoilta seurata harjoittelun vaikutuksia toimintakyvyssä. Mukana olleet tutkimukset käsittelivät kirjavaa otantaa harjoittelumuotoja, ohjelmarakenteita sekä arviointimenetelmiä tarjoten laaja-alaisen mutta heikosti tarkentuvan pohjan johtopäätösten tekemiselle.
Johtopäätökset: Tämä katsaus nostaa esiin voimaharjoittelun merkityksen kotona asuvien ikäihmisten ADL-toimintojen tukemisessa. Vaikka yksiselitteisiä yhteyksiä harjoittelun tarkkojen parametrien ja ADL-tulosten välillä ei pystytty osoittamaan, koottu aineisto tarjoaa yleiskuvan siitä, miten voimaharjoittelua ja toimintakykyä on aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu.
Jatkotutkimussuositukset: Jatkossa tarvitaan tutkimuksia, jotka selvittävät tarkemmin harjoittelun eri muuttujien ja ADL-toimintojen välisiä yhteyksiä, tarkastelevat vaikutusten pitkäaikaisuutta sekä kehittävät standardoidumpaa yhdistettyä harjoittelu- ja arviointimenetelmää systemaattisemman tiedonkeruun tueksi.
