Elintapavalmennus-konseptin kehittäminen työikäisille palvelumuotoilua hyödyntäen
Laukkanen, Smilla (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090524454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090524454
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää elintapavalmennuksen konsepti työikäisten lisääntyneisiin elintapojen haasteisiin. Opinnäytetyö tuotettiin valmennustoimintaa aloittavalle toiminimelle. Elintapavalmennuksessa yhdistyy tutkittu tieto sekä asiakaslähtöinen palvelumuotoilu. Opinnäytetyötä rajattiin jättämällä alkoholiin tai muihin päihteisiin liittyvät elintavat kehitystyön ulkopuolelle. Tietoperustassa keskityttiin terveyttä edistäviin elintapoihin ja niiden muuttamiseen, työikäisten terveyskäyttäytymiseen sekä Personal Trainerin työnkuvaan. Opinnäytetyön viitekehys oli terveys- ja liikuntakäyttäytymisen taustatekijät, joita tuettiin transteoreettisella muutosvaihemallilla. Liikkumisessa ja ravitsemuksessa hyödynnettiin liikkumisen suosituksia ja kansallisia ravitsemussuosituksia.
Elintapavalmennuksen konsepti kehitettiin palvelumuotoilua hyödyntäen. Palvelumuotoilun prosessia ohjasi tuplatimanttiprosessimalli. Löydä-vaiheessa etsittiin elintapahaasteita netnografialla eli verkossa tapahtuvalla havainnoinnilla ja havainnot analysoitiin induktiivisella lähestymistavalla. Määritä-vaiheessa tuotettiin asiakasprofiilit netnografiassa löytyneiden elintapahaasteiden perusteella. Kehitä-vaiheessa ideoitiin elintapavalmennuksen palveluita hyödyntäen arvolupauskanvaasia, joka sisälsi edellisessä vaiheessa laaditut asiakasprofiilit. Tuota-vaiheessa laadittiin palvelumainos, jota arvioitiin osallistavalla arvioinnilla eli potentiaalisilla asiakkailla.
Netnografiassa löydettiin 26 haastetta elintapojen taustalla, joista analyysi tuotti kahdeksan alaluokkaa. Alaluokat olivat ruokailutottumukset, työn aiheuttama rasitus, väsymys, liikunnan haasteet, ruoanlaitto, uniongelmat, pikakokeilut ja muut tekijät. Asiakasprofiileja tuotettiin kaksi, joista kummassakin oli neljä haastetta edellisestä vaiheesta. Arvolupauskanvaasissa ideoitiin kyseisille profiileille yhteensä 11 erilaista palvelua. Palvelumainoksessa määrä vähennettiin 6 palveluun. Mainospalautekysely lähetettiin kahdeksalle potentiaaliselle asiakkaalle, joista viisi vastasi. Neljä asiakasta vastasivat ostavansa palvelun sen ollessa hinta-laatusuhteeltaan hyvä sekä luottamusta herättävä. Yksi asiakkaista ostaisi palvelun, mikäli tietäisi valmentajasta lisää. Palvelumuotoiluprosessin lopputuloksena koostettiin elintapavalmennuksen konsepti. Konsepti sisältää alkukartoituksen, jossa tunnistetaan asiakkaan muutosvaihe, keskustellaan nykyisestä terveyskäyttäytymisestä, tavoitteista, voimavaroista ja toteutetaan terveyskuntotestaus. Harjoitusohjelmassa keskitytään lihaskuntoon, kestävyyteen ja liikkuvuuteen, joissa toteutuu liikkumisen suositukset sekä fyysisen kunnon harjoittelun teoria. Ravitsemusneuvonnassa analysoidaan asiakkaan ruokapäiväkirja, tuotetaan yksilölliset ravitsemusohjeet tai tarkka ruokavalio. Ravitsemuksessa pyritään kohti ravitsemussuosituksia. Psyykkisessä valmennuksessa edistetään asiakkaan psykologista joustavuutta elintapamuutoksen edellytyksenä. Palautumista arvioidaan Firstbeat-mittauksella ja sen analysoinnilla. Konseptissa määriteltiin myös valmentajan viestiyhteys arkisin sekä valmennuksen hinta 200 euroa kuukaudessa ensimmäiset kolme kuukautta.
Opinnäytetyössä kehitetty elintapavalmennuksen konsepti auttaa toiminimen valmennustoiminnan aloitusta. Valmentajan itseluottamus kehittyi opinnäytetyön aikana, mikä pienentää aloittamisen jännitystä. Toiminimen valmennustoimintaa voidaan kehittää jatkossa nettisivuilla, liiketoimintasuunnitelmalla ja suunnittelemalla elintapavalmennuksen lopetus eli lopputestaus ja loppukartoitus.
Elintapavalmennuksen konsepti kehitettiin palvelumuotoilua hyödyntäen. Palvelumuotoilun prosessia ohjasi tuplatimanttiprosessimalli. Löydä-vaiheessa etsittiin elintapahaasteita netnografialla eli verkossa tapahtuvalla havainnoinnilla ja havainnot analysoitiin induktiivisella lähestymistavalla. Määritä-vaiheessa tuotettiin asiakasprofiilit netnografiassa löytyneiden elintapahaasteiden perusteella. Kehitä-vaiheessa ideoitiin elintapavalmennuksen palveluita hyödyntäen arvolupauskanvaasia, joka sisälsi edellisessä vaiheessa laaditut asiakasprofiilit. Tuota-vaiheessa laadittiin palvelumainos, jota arvioitiin osallistavalla arvioinnilla eli potentiaalisilla asiakkailla.
Netnografiassa löydettiin 26 haastetta elintapojen taustalla, joista analyysi tuotti kahdeksan alaluokkaa. Alaluokat olivat ruokailutottumukset, työn aiheuttama rasitus, väsymys, liikunnan haasteet, ruoanlaitto, uniongelmat, pikakokeilut ja muut tekijät. Asiakasprofiileja tuotettiin kaksi, joista kummassakin oli neljä haastetta edellisestä vaiheesta. Arvolupauskanvaasissa ideoitiin kyseisille profiileille yhteensä 11 erilaista palvelua. Palvelumainoksessa määrä vähennettiin 6 palveluun. Mainospalautekysely lähetettiin kahdeksalle potentiaaliselle asiakkaalle, joista viisi vastasi. Neljä asiakasta vastasivat ostavansa palvelun sen ollessa hinta-laatusuhteeltaan hyvä sekä luottamusta herättävä. Yksi asiakkaista ostaisi palvelun, mikäli tietäisi valmentajasta lisää. Palvelumuotoiluprosessin lopputuloksena koostettiin elintapavalmennuksen konsepti. Konsepti sisältää alkukartoituksen, jossa tunnistetaan asiakkaan muutosvaihe, keskustellaan nykyisestä terveyskäyttäytymisestä, tavoitteista, voimavaroista ja toteutetaan terveyskuntotestaus. Harjoitusohjelmassa keskitytään lihaskuntoon, kestävyyteen ja liikkuvuuteen, joissa toteutuu liikkumisen suositukset sekä fyysisen kunnon harjoittelun teoria. Ravitsemusneuvonnassa analysoidaan asiakkaan ruokapäiväkirja, tuotetaan yksilölliset ravitsemusohjeet tai tarkka ruokavalio. Ravitsemuksessa pyritään kohti ravitsemussuosituksia. Psyykkisessä valmennuksessa edistetään asiakkaan psykologista joustavuutta elintapamuutoksen edellytyksenä. Palautumista arvioidaan Firstbeat-mittauksella ja sen analysoinnilla. Konseptissa määriteltiin myös valmentajan viestiyhteys arkisin sekä valmennuksen hinta 200 euroa kuukaudessa ensimmäiset kolme kuukautta.
Opinnäytetyössä kehitetty elintapavalmennuksen konsepti auttaa toiminimen valmennustoiminnan aloitusta. Valmentajan itseluottamus kehittyi opinnäytetyön aikana, mikä pienentää aloittamisen jännitystä. Toiminimen valmennustoimintaa voidaan kehittää jatkossa nettisivuilla, liiketoimintasuunnitelmalla ja suunnittelemalla elintapavalmennuksen lopetus eli lopputestaus ja loppukartoitus.