Lähtötietoaineiston luotettavuus katusuunnittelussa
Papaianni, Matias (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091124622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091124622
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli tarkastella lähtötietoaineiston luotettavuutta katusuunnittelussa. Tavoitteena oli selvittää yrityksen sisällä olevien yksiköiden kokemuksia ja mahdollisia kehitysehdotuksia aiheesta. Puutteelliset tai virheelliset lähtötiedot voivat vaikuttaa merkittävästi projektin kustannuksiin ja lisätä työmäärää. Insinöörityö toteutettiin yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa, jolle laadittiin kyselyn pohjalta raportti toimenpiteistä, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin parannusehdotuksia, jotka kehittäisivät tulevien projektien tehokkuutta yrityksen sisällä.
Lähtötietoaineisto on merkittävä osa suunnitteluvaihetta, joka edellyttää tarkkoja olemassa olevia suunnitelmia ja mittauksia. Työssä esitetään case-kohteena Kruunusiltojen tapausta, jossa löydettiin betonirakenne, jota ei ollut merkitty kerätyissä aineistoissa. Epätarkat mittausaineistot, virheelliset mittaukset ja vanhat suunnitelmat ovat esimerkkejä asiakirjoista, jotka vaikuttavat aineiston luotettavuuteen. Mallipohjaisen suunnittelun tärkeys korostuu, kun joudutaan kirjaamaan aineistoa YIV:n ohjeiden mukaisesti. Pyrkimyksenä on käyttää yhtenäistä toimintamallia, joka vähentää projektin aikana tulevia ristiriitaisuuksia.
Kyselytutkimuksen perusteella kehitystä kaipaavat erityisesti lähtötietojen yhdenmukainen talletus ja kattavat laatutarkistukset. Prosessin sujuvuuden parantamiseksi on käytävä tiiviimpää vuoropuhelua suunnittelijan ja muiden tahojen asiantuntijoiden kesken.
Lähtötietoaineisto on merkittävä osa suunnitteluvaihetta, joka edellyttää tarkkoja olemassa olevia suunnitelmia ja mittauksia. Työssä esitetään case-kohteena Kruunusiltojen tapausta, jossa löydettiin betonirakenne, jota ei ollut merkitty kerätyissä aineistoissa. Epätarkat mittausaineistot, virheelliset mittaukset ja vanhat suunnitelmat ovat esimerkkejä asiakirjoista, jotka vaikuttavat aineiston luotettavuuteen. Mallipohjaisen suunnittelun tärkeys korostuu, kun joudutaan kirjaamaan aineistoa YIV:n ohjeiden mukaisesti. Pyrkimyksenä on käyttää yhtenäistä toimintamallia, joka vähentää projektin aikana tulevia ristiriitaisuuksia.
Kyselytutkimuksen perusteella kehitystä kaipaavat erityisesti lähtötietojen yhdenmukainen talletus ja kattavat laatutarkistukset. Prosessin sujuvuuden parantamiseksi on käytävä tiiviimpää vuoropuhelua suunnittelijan ja muiden tahojen asiantuntijoiden kesken.