Etävastaanottopalveluiden vaikutus palvelukäyttäytymiseen
Paavola, Teija (2025)
Paavola, Teija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091424667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091424667
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kuvailevakirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, onko digitaalisella etävastaanottopalvelulla vaikutusta ihmisten palvelukäyttäytymiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat yli 50-vuotiaiden lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhoitoalan esimiehille, jotta he voivat tukea henkilöstöä työhyvinvoinnissaan.
Opinnäytetyön tietoperusta ja keskeiset käsitteet rakentuivat tutkimuskysymysten asettelusta, tiedonhakuprosessista, tulosten analysoinnista. Teoriaosuudessa käsiteltiin työterveyshuollon digitalisaation työvälineitä, työhyvinvointi sekä ikääntyvää työikäistä ja työtä.
Tulokset osoittivat, että yleisin asiointitapa työterveyshuollossa on perinteinen vastaanottokäynti. Työterveyshuollon asiakkaat ovat tyytyväisempiä palvelujen saatavuuteen, sujuvuuteen kuin muuta terveydenhuoltoa käyttäneet. Negatiiviseksi koettiin asiakkaiden ja ammattilaisten kasvotusten kohtaamisen vähentyminen, koska etäyhteyspalvelut heikensivät vuorovaikutuksen laatua. Etävastaanottopalveluiden teknologian ja verkkoyhteys ongelmat koettiin myös negatiivisena asiana, koska keskittyminen asiakaskontaktissa on heikkoa ja tehotonta. Se etäännyttää vuorovaikutusta. Etävastaanottopalvelu koettiin myös vaikeuttavan diagnoosin tekemistä ja hoitoa. Yli 50- vuotiaiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet maltillisesti koronapandemian jälkeen, mutta tulokset osoittivat sen, että yli 50- vuotiailla sekä yli 60- vuotiailla oli sairauspoissaoloja enemmän kuin nuoremmalla työväestöllä. Sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työn fyysinen kuormittavuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaaliset etävastaanottopalvelut tiedostetaan, mutta sitä käytetään vielä vähän verrattuna perinteiseen vastaanottokäyntiin. Tarvitaan paljon enemmän tietoa ja tieteellistä tutkimusta asiakkaiden ja ammattilaisten käyttö kokemuksesta. Tiedostetaan, että ikääntyessä toimintakyky heikkenee ja fyysinen kuormittuneisuus kasvaa iän myötä ja työstä pa-lautuminen on heikompaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa muutosta toimintakulttuuriimme ja asenteellista muutosta ikääntyvän työikäisen työssäjaksamisen hyväksi sekä ennaltaehkäiseviä toimia.
Opinnäytetyön tietoperusta ja keskeiset käsitteet rakentuivat tutkimuskysymysten asettelusta, tiedonhakuprosessista, tulosten analysoinnista. Teoriaosuudessa käsiteltiin työterveyshuollon digitalisaation työvälineitä, työhyvinvointi sekä ikääntyvää työikäistä ja työtä.
Tulokset osoittivat, että yleisin asiointitapa työterveyshuollossa on perinteinen vastaanottokäynti. Työterveyshuollon asiakkaat ovat tyytyväisempiä palvelujen saatavuuteen, sujuvuuteen kuin muuta terveydenhuoltoa käyttäneet. Negatiiviseksi koettiin asiakkaiden ja ammattilaisten kasvotusten kohtaamisen vähentyminen, koska etäyhteyspalvelut heikensivät vuorovaikutuksen laatua. Etävastaanottopalveluiden teknologian ja verkkoyhteys ongelmat koettiin myös negatiivisena asiana, koska keskittyminen asiakaskontaktissa on heikkoa ja tehotonta. Se etäännyttää vuorovaikutusta. Etävastaanottopalvelu koettiin myös vaikeuttavan diagnoosin tekemistä ja hoitoa. Yli 50- vuotiaiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet maltillisesti koronapandemian jälkeen, mutta tulokset osoittivat sen, että yli 50- vuotiailla sekä yli 60- vuotiailla oli sairauspoissaoloja enemmän kuin nuoremmalla työväestöllä. Sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työn fyysinen kuormittavuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaaliset etävastaanottopalvelut tiedostetaan, mutta sitä käytetään vielä vähän verrattuna perinteiseen vastaanottokäyntiin. Tarvitaan paljon enemmän tietoa ja tieteellistä tutkimusta asiakkaiden ja ammattilaisten käyttö kokemuksesta. Tiedostetaan, että ikääntyessä toimintakyky heikkenee ja fyysinen kuormittuneisuus kasvaa iän myötä ja työstä pa-lautuminen on heikompaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa muutosta toimintakulttuuriimme ja asenteellista muutosta ikääntyvän työikäisen työssäjaksamisen hyväksi sekä ennaltaehkäiseviä toimia.