Ostrakismi hoitoalan työyhteisöissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ostrakismin esiintyvyyttä hoitoalan työyhteisöissä. Tutkimuskysymyksenä oli, minkälaisia kokemuksia hoitoalan työntekijöillä on ostrakismista. Tutkimuksen tavoite oli tulosten avulla kerätä tietoa ostrakismista ja sitä kautta lisätä siitä tietoutta ja mahdollistaa siihen puuttuminen työyhteisöissä.

Teoreettisen viitekehyksen käsitteet olivat ostrakismi, työpaikkakiusaaminen sekä työhyvinvointi. Ostrakismi ja työpaikkakiusaaminen ovat käsitteinä lähellä toisiaan, ne ovat molemmat haitallisia kohteelle. Ero on siinä, että kiusaaminen voi olla selvempää ja tapahtua aktiivisten tekojen kautta. Ostrakismi ei sisällä suoraa tekoa vaan voi olla enemmän passiivista. Kumpikin näistä käsitteistä vaikuttaa työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja laadullinen aineisto induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuussa 2024 webroprol-kyselyn avulla, jota jaettiin erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä, vastauksia saatiin yhteensä 604.

Tutkimusten tulosten perusteella voidaan sanoa, että ostrakismi oli tuttu ilmiö tai termi puolille tutkimukseen osallistuneista. Tulosten perusteella sitä voi ilmetä kaikissa ikäluokissa, sukupuolissa sekä ammattiryhmissä työvuosista tai työnantajasta riippumatta. Ostrakismin kohde jätetään ulkopuoliseksi sosiaalisesta toiminnasta tai jätetään kokonaan huomiotta. Ostrakismi vaikuttaa negatiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin. Ostrakismi luo ahdistusta, masennusta, stressiä ja ulkopuolisuuden tunnetta ja se vaikuttaa kohteen työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulosten perusteella ostrakismiin voisi puuttua avoimella keskustelulla aiheesta tai lisäämällä tietoutta siitä. Myös esihenkilön roolia pidettiin tärkeänä oman käytöksen lisäksi.