Taklauksen osuessa päähän : katsaus aivotärähdyksiin jääkiekossa
Karjalainen, Artturi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525077
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen aivotärähdyksiä jääkiekossa erityisesti niiden ehkäisyn, tunnistamisen ja kuntoutumisen näkökulmista. Toteutin työn kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona käytin ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä lähteitä, kuten Käypä hoito -suosituksia, SCAT5-ohjeistusta sekä IIHF:n ja Suomen Jääkiekkoliiton materiaaleja.
Aivotärähdys on jääkiekossa yksi yleisimmistä ja vakavimmista pään alueen vammoista. Fyysinen kontakti, pelinopeus ja suljettu tila altistavat pelaajat erityisesti päähän kohdistuville iskuille. Tarkastelin työssä, millaisia toimenpiteitä lajissa on tehty vammojen ehkäisemiseksi, kuten varusteteknologian kehitystä, sääntömuutoksia sekä kurinpidollisia toimia SM-liigassa.
Tunnistamisessa keskeisessä roolissa ovat SCAT5- ja sen taskuversiot, joita käytetään niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin kenttätoimijoiden työkaluna. Kuntoutus tapahtuu vaiheittain etenevänä mallina, jonka aikana pelaajan oireita seurataan tarkasti ennen paluuta kilpailutoimintaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli koota selkeä tietopaketti, jota voidaan hyödyntää erityisesti juniorijääkiekon arjessa valmentajien, huoltajien ja vanhempien tukena. Aivotärähdykset ovat lajirajat ylittävä ilmiö, mutta jääkiekossa niiden hallinta vaatii erityistä huomiota.
Aivotärähdys on jääkiekossa yksi yleisimmistä ja vakavimmista pään alueen vammoista. Fyysinen kontakti, pelinopeus ja suljettu tila altistavat pelaajat erityisesti päähän kohdistuville iskuille. Tarkastelin työssä, millaisia toimenpiteitä lajissa on tehty vammojen ehkäisemiseksi, kuten varusteteknologian kehitystä, sääntömuutoksia sekä kurinpidollisia toimia SM-liigassa.
Tunnistamisessa keskeisessä roolissa ovat SCAT5- ja sen taskuversiot, joita käytetään niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin kenttätoimijoiden työkaluna. Kuntoutus tapahtuu vaiheittain etenevänä mallina, jonka aikana pelaajan oireita seurataan tarkasti ennen paluuta kilpailutoimintaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli koota selkeä tietopaketti, jota voidaan hyödyntää erityisesti juniorijääkiekon arjessa valmentajien, huoltajien ja vanhempien tukena. Aivotärähdykset ovat lajirajat ylittävä ilmiö, mutta jääkiekossa niiden hallinta vaatii erityistä huomiota.