Kangasalan Pikkolan koulun 8.-luokkalaisten suhtautuminen uintiin osana koululiikuntaa
Bruce, Jenna (2025)
Bruce, Jenna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525108
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kangasalan Pikkolan koulun kahdeksasluokkalaiset suhtautuvat uintiin osana koululiikuntaa sekä mitkä tekijät vaikuttavat heidän uintimotivaatioonsa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa liikunnanopettajille siitä, millaisia kokemuksia ja asenteita oppilailla on uintia kohtaan ja miten näitä voitaisiin huomioida opetuksen suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 186 oppilasta (n=223, vastausprosentti 83,4 %). Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, mikä mahdollisti määrällisen analyysin ohella laadullisen sisällönanalyysin. Tulosten avulla tarkasteltiin muun muassa oppilaiden suhtautumista uintiin vapaa-ajalla ja koululiikunnassa, kokemuksia uintitunneista sekä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tulosten perusteella sukupuolten välillä oli merkittäviä eroja. Pojat suhtautuivat uintiin koululiikunnassa pääosin myönteisesti, kun taas suuri osa tytöistä sekä muun sukupuolisista vastaajista koki uintitunnit ahdistavina. Ahdistuksen syiksi nousivat erityisesti ulkonäköpaineet, sekaryhmät sekä fysiologiset tekijät, kuten kuukautiset. Myös muun sukupuoliset vastaajat kuvasivat epämukavuutta ja ahdistusta. Toisaalta uinti vapaa-ajalla koettiin usein myönteiseksi ja mielekkääksi, mikä viittaa siihen, että ongelma ei ole itse lajissa vaan koulukontekstissa ja sosiaalisissa asetelmissa.
Tutkimus osoittaa, että koululiikunnan käytännöillä, ilmapiirillä ja ryhmäjaoilla on merkittävä vaikutus nuorten motivaatioon osallistua uintiin. Tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä siten, että huomioidaan oppilaiden psykologinen turvallisuus ja tarjotaan mielekkäitä ja monipuolisia sisältöjä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 186 oppilasta (n=223, vastausprosentti 83,4 %). Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, mikä mahdollisti määrällisen analyysin ohella laadullisen sisällönanalyysin. Tulosten avulla tarkasteltiin muun muassa oppilaiden suhtautumista uintiin vapaa-ajalla ja koululiikunnassa, kokemuksia uintitunneista sekä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tulosten perusteella sukupuolten välillä oli merkittäviä eroja. Pojat suhtautuivat uintiin koululiikunnassa pääosin myönteisesti, kun taas suuri osa tytöistä sekä muun sukupuolisista vastaajista koki uintitunnit ahdistavina. Ahdistuksen syiksi nousivat erityisesti ulkonäköpaineet, sekaryhmät sekä fysiologiset tekijät, kuten kuukautiset. Myös muun sukupuoliset vastaajat kuvasivat epämukavuutta ja ahdistusta. Toisaalta uinti vapaa-ajalla koettiin usein myönteiseksi ja mielekkääksi, mikä viittaa siihen, että ongelma ei ole itse lajissa vaan koulukontekstissa ja sosiaalisissa asetelmissa.
Tutkimus osoittaa, että koululiikunnan käytännöillä, ilmapiirillä ja ryhmäjaoilla on merkittävä vaikutus nuorten motivaatioon osallistua uintiin. Tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä siten, että huomioidaan oppilaiden psykologinen turvallisuus ja tarjotaan mielekkäitä ja monipuolisia sisältöjä.
