Median ja julkisen keskustelun vaikutukset metsäalan asiantuntijatyöhön

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsäalan asiantuntijuuden vetovoimaisuutta ja työhyvinvointia metsäalan asiantuntijoiden sekä metsäalan korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa median ja julkisen keskustelun vaikutuksia sekä löytää alan vetovoimaisuutta ja työhyvinvointia lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Työelämässä olevilta asiantuntijoilta kartoitettiin lisäksi alan pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat työn tilaajan, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsenistön metsäalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Vastauksia analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin, mikä mahdollisti tulosten monipuolisen tarkastelun. Opinnäytetyötä on tukenut Metsämiesten Säätiö.

Tulokset osoittivat, että vetovoimaa ja pitovoimaa lisäävät erityisesti työn vapaus, itsenäisyys, monipuolisuus ja työtehtävien sijoittuminen luonnon keskelle. Näiden lisäksi pitovoimaa lisäävät hyväksi koettu työyhteisö ja työilmapiiri. Työhyvinvointia tukevat vapaa työaika ja itsenäisyys, hyvä työilmapiiri sekä yhteistyö muiden metsäalan asiantuntijoiden ja sidosryhmien välillä. Heikentävinä tekijöinä esille nousivat kiire, liiallinen työkuorma, henkisesti kuormittava työ sekä yhteiskunnallisesti lisääntynyt metsäkeskustelu ja metsäalaa kohtaan suuntautunut arvostelu. Median ja julkisen keskustelun vaikutukset nähtiin pääosin negatiivisena.

Tuloksista voidaan päätellä, että eri medioissa on yleisesti syntynyt mielikuva, joka vaikuttaa negatiivisesti metsäalan vetovoimaisuuteen. Metsäalan sisältä käsin tulevan viestinnän koettiin olevan liian vähäistä ja alan sekä työn arvostuksen, tunnettuuden ja maineen koettiin olevan laskussa. Näiden asioiden tärkeys ja vastaajien yhtenäinen tahtotila näkyi vastauksien yksimielisyytenä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään parantamaan alan vetovoimaa ja työhyvinvointia. Lisäksi työ antaa pohjaa jatkotutkimuksille, joiden kautta voidaan tarkastella median vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä.

The purpose of this thesis was to examine the attractiveness and work well-being of forestry expertise from the perspective of forestry professionals and higher education students in the field. The aim was to identify the effects of media and public discussion and to determine the factors that increase or decrease the attractiveness and well-being of the profession. For professionals currently employed in the sector, the study also explored the elements influencing retention.

The research was conducted as a survey and the target group were the members of the client, METO – Forestry Experts Associations forestry professionals and university students. Data was collected through an online questionnaire containing both closed and open-ended questions. Responses were analysed using quantitative and qualitative methods, enabling a comprehensive examination of the results. The work in this thesis was supported by the Forester’s Foundation.

The findings indicated that freedom, independence, diversity of tasks, and working in natural environments were the key factors enhancing both attractiveness and retention. In addition, a positive work community and a good working atmosphere were also identified as important elements for retention. Work well-being was supported by flexible working hours and independence, a positive work atmosphere, and collaboration with other forestry professionals and stakeholders. The main factors undermining well-being were time pressure, excessive workload, mental pressure, as well as the increasingly critical public debate and criticism directed towards the forestry sector. The influence of media and public discussion was perceived mainly as negative.

The results suggest that public perception shaped by the media generally has a negative impact on the attractiveness of the forestry sector. Communication from within the forestry sector was considered insufficient, while the appreciation, visibility, and reputation of the sector and the work itself were felt to be declining. The importance of these issues and the unified will of respondents were reflected in the high level of consensus in the answers. The findings can be used to improve the sector’s attractiveness and work well-being, and they provide a basis for further research into the long-term effects of media influence.