Väkivallan yhteys työssä jaksamiseen psykiatrisessa hoitotyössä : integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työpaikkaväkivaltaa ja sen seurauksia psykiatrisessa hoitotyössä sekä tarkastella keinoja sairaanhoitajien työssä jaksamisen tukemiseksi väkivaltakokemusten jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa organisaatioille tietoa keinoista, joilla voidaan tukea sairaanhoitajien työssä jaksamista työpaikkaväkivallan jälkeen. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin kymmentä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksista muodostui neljä pääteemaa: työpaikkaväkivallan yleisyys psykiatrisessa hoitotyössä, työpaikkaväkivallan riskiryhmät psykiatrisessa hoitotyössä, työpaikkaväkivallan seuraukset psykiatrisessa hoitotyössä sekä keinot työssä jaksamisen tukemiseen psykiatrisessa hoitotyössä. Tulosten mukaan työpaikkaväkivalta on yleinen ilmiö psykiatrisessa hoitotyössä ja sillä on merkittäviä vaikutuksia sairaanhoitajien työssä jaksamiseen. Työssä jaksamista voidaan tukea esimerkiksi väkivaltatilanteiden jälkipurkumenettelyillä, kollegiaalisella tuella, koulutuksella ja esihenkilötyön keinoin. Johtopäätöksissä korostuu organisaation rooli työpaikkaväkivallan jälkeisessä tuessa ja tarve yhtenäisille toimintamalleille. Tuloksia voidaan hyödyntää työpaikkaväkivallan ehkäisyssä ja sairaanhoitajien työssä jaksamisen tukemisessa psykiatrisessa hoitotyössä.

The purpose of this thesis was to describe workplace violence and its consequences in psychiatric nursing, as well as to examine ways to support nurses’ coping at work after experiences of violence. The objective was to provide organizations with information on methods that can support nurses’ coping after workplace violence. The study was conducted as an integrative literature review and the data consisted of ten peer-reviewed scientific articles. The data were analyzed using content analysis. Four main themes emerged from the results: the prevalence of workplace violence in psychiatric nursing, the risk groups of workplace violence in psychiatric nursing, the consequences of workplace violence in psychiatric nursing, and the methods to support coping at work in psychiatric nursing. The results indicate that workplace violence is a common phenomenon in psychiatric nursing and has significant impacts on nurses’ coping at work. Coping can be supported through, for example, post-incident review practices, collegial support, training, and managerial actions. The conclusions highlight the organization’s role in providing support after workplace violence and the need for unified operational models. The findings can be utilized in preventing workplace violence and supporting nurses’ coping in psychiatric nursing.