Postoperatiivisen keuhkokuumeen riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on postoperatiivisen keuhkokuumeen riskitekijät ja ennaltaehkäisy. Tarkoituksena oli selvittää ajankohtaisen tieteellisen kirjallisuuden avulla millaisia riskitekijöitä postoperatiiviselle keuhkokuumeelle esiintyy ja millaisilla keinoin sitä voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä. Tavoitteena oli lisätä hoitajien ja alan opiskelijoiden tietämystä keuhkokuumeesta yleisesti ja postoperatiivisen keuhkokuumeen riskitekijöistä sekä tuoda esille keinoja, joilla esimerkiksi kirurgisilla vuodeosastoilla toimiva hoitohenkilöstö voisi tehokkaasti ennaltaehkäistä sen syntyä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa valikoiduille julkaisuille tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi ja tuloksia vertailtiin taustatyönä kerätyn kirjallisuuden sisältöön lopuksi. Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset olivat 1. millaisia riskitekijöitä postoperatiiviselle keuhkokuumeelle tiedetään olevan? ja 2. millaisilla toimilla postoperatiivista keuhkokuumetta voidaan ennaltaehkäistä? Tulokset osoittivat, että potilaaseen liittyvät riskitekijät, esimerkiksi korkea ikä ja krooniset sairaudet kuten keuhkoahtaumatauti ovat pitkälti samoja postoperatiivisen keuhkokuumeen ja muiden keuhkokuumeen tyyppien välillä. Olennaisimpina löydöksinä nostetaan esille leikkaukseen ja perioperatiiviseen hoitoon liittyvät riskitekijät. Sellaisiksi osoittautuivat tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella mm. hätäleikkaus, pitkä mekaaninen ventilaatio ja pitkittynyt vuodelepo leikkauksen jälkeen. Syvien laskimoiden katetrointi, suunnittelematon uusintaleikkaus ja yli 4 tuntia kestävä leikkaus osoittautuivat riskitekijöiksi kraniotomiapotilailla. Avoimet leikkaukset lisäsivät postoperatiivisen keuhkokuumeen riskiä verrattuna tähystyskirurgiaan, kun tarkasteltiin potilaita, joille oli tehty kolekystektomia tai leikkaus keuhkosyövän poistamiseksi. Ennaltaehkäisyn osalta useista yksittäisistä ennaltaehkäisykeinoista koostuvat hoitokimput tai ennaltaehkäisyprotokollat ja niiden systemaattinen käyttö ovat tehokkaita vähentämään postoperatiivisen keuhkokuumeen ilmaantuvuutta. Hoitokimppuihin kuuluivat esimerkiksi suun ja hampaiden säännöllinen hoito, hengitysharjoitteet ja kannustava spirometria, säännöllinen mobilisaatio, aspiraatioriskin vähentäminen sängyn päätyä kohottamalla ja potilaiden ja hoitohenkilöstön kouluttaminen ennaltaehkäisymenetelmien osalta.

The topic of this thesis is the risk factors and the prevention of postoperative pneumonia. The aim was to examine through recent scientific literature, what kind of risk factors can be found for postoperative pneumonia and by what means could it be effectively prevented. The objective was to increase nurses’ and nursing students’ knowledge about pneumonia in general and what risk factors are associated with its postoperative manifestation. The other goal was to present practical methods by which healthcare professionals, such as nursing staff particularly in surgical wards could effectively reduce its incidence. This thesis was conducted as a descriptive literature review, in which an inductive content analysis was performed on selected publications. The results of the analysis were presented and finally compared to background literature collected for the thesis. The two guiding questions chosen for the thesis were 1. What are some of the known risk factors for postoperative pneumonia? and 2. What kind of measures can be taken to prevent postoperative pneumonia? The results indicated that patient-related risk factors, such as advanced age and chronic diseases, such as chronic obstructive pulmonary disease, are largely similar across different types of pneumonia. The most significant findings of this thesis regarding risk factors were those related to surgery and perioperative care. These included emergency surgery, prolonged mechanical ventilation, and extended bed rest postoperatively. In craniotomy patients, deep vein catheterization, unplanned re-operation and surgeries lasting more than four hours were identified as risk factors. For patients undergoing cholecystectomy or lung cancer surgery, open surgery was found to come with higher risk for postoperative pneumonia when compared to minimally invasive surgery. Care bundles or prevention protocols consisting of several individual prevention measures and their systematic implementation were found to be effective in significantly reducing the incidence of postoperative pneumonia. The care bundles included regular oral and dental care, breathing exercises and incentive spirometry early and frequent mobilization, reducing the risk for aspiration by elevating the head of the bed and education of both patients and healthcare staff on the matter.