Hiilijalanjäljen laskennan integrointi kustannuslaskentajärjestelmään rakennusalalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön taustalla oli rakennusalan muuttuva toimintaympäristö, jossa hiilijalanjäljen arviointi tulee pakolliseksi osaksi uudisrakentamista vuonna 2026. Työn tavoitteena oli selvittää, miten hiilijalanjäljen laskenta voidaan integroida kustannuslaskentajärjestelmään rakennusalalla ja mitä vaikutuksia tällä integraatiolla on projektien johtamiseen, päätöksentekoon ja yrityksen strategisiin linjauksiin. Lisäksi työssä tarkasteltiin, kannattaako hiilijalanjälkilaskenta toteuttaa ostopalveluna vai yrityksen sisäisesti.

Tietoperusta muodostui ympäristöministeriön säädöksistä, elinkaariarvioinnin kansainvälisistä standardeista ISO 14040 ja EN 15978 sekä alan tutkimuksista ja asiantuntijahaastatteluista. Menetelmänä käytettiin tapaustutkimusta Peab Oy:stä, jossa analysoitiin nykyisiä käytäntöjä ja järjestelmiä sekä toteutettiin empiirinen vertailu kahden laskentatyökalun, Rakennustiedon hiililaskurin RT ja Areiten ohjelmiston, välillä. Aineistoina hyödynnettiin kustannuslaskentajärjestelmästä vietyjä suoritelistauksia, päästötietokantoja sekä haastattelumateriaalia.

Tulokset osoittivat, että RT:n laskuri tuotti viranomaiskelpoisia ja tarkkoja tuloksia, mutta sen käyttö oli työlästä ja aikaa vievää. Areiten ohjelmisto mahdollisti nopean ja suuntaa antavan arvion, mutta sen tulokset perustuivat keskiarvoihin ja sisälsivät konservatiivisen varmuusmarginaalin. Molemmilla työkaluilla todettiin olevan oma paikkansa: Areiten menetelmä soveltuu hankesuunnitteluvaiheeseen, kun taas RT on tarpeen virallisessa raportoinnissa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hiilijalanjäljen laskennan integrointi kustannuslaskentaan on välttämätöntä, jotta ympäristövaikutukset voidaan huomioida rinnakkain kustannusten kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Integraatio parantaa projektien johtamista ja tukee Peabin strategisia vastuullisuustavoitteita. Suositeltava ratkaisu lyhyellä aikavälillä on hybridimalli, jossa hyödynnetään ulkoisia palveluja hankkeen alkuvaiheessa, mutta varsinainen raportointi ja seuranta toteutetaan sisäisesti. Lisäksi Peabin tulisi panostaa ohjelmistointegraatioihin, pilottihankkeisiin ja henkilöstön koulutukseen, jotta laskennasta tulee luonteva osa päätöksentekoa.