Omavalvontasuunnitelma selkokielellä : Jokaisella on oikeus tietoon
Leukumaavaara, Elina (2025)
Leukumaavaara, Elina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100525578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100525578
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli Tornion Työvoimalasäätiön omavalvontasuunnitelman selkokielistäminen. Työn tavoitteena oli parantaa asiakkaiden ymmärrystä omista oikeuksistaan ja lisätä heidän osallisuuttaan palvelun laadun ja turvallisuuden arvioinnissa. Tarkoituksena oli tuottaa saavutettava ja asiakasystävällinen versio omavalvontasuunnitelmasta erityisesti niille asiakkaille, joilla on kognitiivisia, kielellisiä tai muita viestinnän ymmärtämiseen liittyviä haasteita. Työ vastasi Tornion Työvoimalasäätiön tarpeeseen, se edistää asiakaslähtöisyyttä ja vahvistaa asiakkaidensa yhdenvertaista tiedonsaantia.
Tietoperustassa tarkastelin yhdenvertaisuutta, osallisuutta, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä. Selkokielisyydessä keskityin siihen, miten selkoviestintä voi toimia keinona toteuttaa sosiaalipalvelujen eettisiä ja lainsäädännöllisiä tavoitteita, kuten osallisuutta ja ymmärrettävää viestintää. Opinnäytetyö toteutuksessa hyödynsin niin laadullista kuin määrällistäkin tutkimusta. Aineisto kerättiin selkokielisellä kyselylomakkeella, havainnoinnilla, keskusteluilla sekä ryhmätilaisuudella, jossa esiteltiin selkokielinen omavalvontasuunnitelma asiakkaille. Tutkimuksen tuloksena selkokielinen omavalvontasuunnitelma paransi asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan keskusteluun ja lisäsi heidän ymmärrystään oikeuksistaan. Asiakkaat kokivat pystyvänsä aiempaa paremmin arvioimaan palvelun laatua ja turvallisuutta, ja he antoivat selkokielisestä omavalvontasuunnitelmasta positiivista palautetta. Myös henkilöstö ja säätiön johto pitivät tuotosta hyödyllisenä ja näkivät sen tukevan asiakastyötä arjessa.
Opinnäytetyö osoittaa, että selkoviestintä ei ole vain tekstin yksinkertaistamista, vaan kokonaisvaltainen viestinnän tapa, joka vahvistaa asiakkaan toimijuutta ja edistää sosiaalialan palvelujen laatua ja eettisyyttä. Selkokielisten asiakirjojen lisäksi tarvitaan myös vuorovaikutuksellista tukea ja monikanavaista viestintää, jotta tieto todella saavuttaa kaikki asiakasryhmät. Työ toimii esimerkkinä siitä, miten pienillä mutta harkituilla toimenpiteillä voidaan lisätä sosiaalipalveluiden ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta.
Tietoperustassa tarkastelin yhdenvertaisuutta, osallisuutta, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä. Selkokielisyydessä keskityin siihen, miten selkoviestintä voi toimia keinona toteuttaa sosiaalipalvelujen eettisiä ja lainsäädännöllisiä tavoitteita, kuten osallisuutta ja ymmärrettävää viestintää. Opinnäytetyö toteutuksessa hyödynsin niin laadullista kuin määrällistäkin tutkimusta. Aineisto kerättiin selkokielisellä kyselylomakkeella, havainnoinnilla, keskusteluilla sekä ryhmätilaisuudella, jossa esiteltiin selkokielinen omavalvontasuunnitelma asiakkaille. Tutkimuksen tuloksena selkokielinen omavalvontasuunnitelma paransi asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan keskusteluun ja lisäsi heidän ymmärrystään oikeuksistaan. Asiakkaat kokivat pystyvänsä aiempaa paremmin arvioimaan palvelun laatua ja turvallisuutta, ja he antoivat selkokielisestä omavalvontasuunnitelmasta positiivista palautetta. Myös henkilöstö ja säätiön johto pitivät tuotosta hyödyllisenä ja näkivät sen tukevan asiakastyötä arjessa.
Opinnäytetyö osoittaa, että selkoviestintä ei ole vain tekstin yksinkertaistamista, vaan kokonaisvaltainen viestinnän tapa, joka vahvistaa asiakkaan toimijuutta ja edistää sosiaalialan palvelujen laatua ja eettisyyttä. Selkokielisten asiakirjojen lisäksi tarvitaan myös vuorovaikutuksellista tukea ja monikanavaista viestintää, jotta tieto todella saavuttaa kaikki asiakasryhmät. Työ toimii esimerkkinä siitä, miten pienillä mutta harkituilla toimenpiteillä voidaan lisätä sosiaalipalveluiden ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta.
