Kokemuksia synnytysasentoihin liittyvästä ohjauksesta
Junno, Roosa; Kurttila, Riikka; Mikkola, Roosa (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625637
Tiivistelmä
Tänä päivänä Suomessa suurin osa synnyttäjistä synnyttää puoli-istuvassa asennossa. Tutki-muksissa on kuitenkin selvinnyt, että pystyasennoista on suurempia hyötyjä sekä äidille, että vauvalle verrattuna muihin asentovaihtoehtoihin. Synnytysasentoihin liittyvän ohjauksen myötä synnyttäjä on tietoisempi erilaisista mahdollisista synnytysasennoista. Ohjauksen myötä synnyt-täjä voi myös rohkaistua tekemään omia päätöksiä synnytysasennon suhteen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista ohjausta synnyttäneet ovat saaneet synny-tysasentoihin liittyen ja, millaista ohjausta he jäivät vielä kaipaamaan. Lisäksi tarkasteltiin heidän tyytyväisyyttään saamansa ohjaukseen. Tavoitteena oli tutkimusaineiston pohjalta tuottaa tietoa synnytysasento-ohjauksen mahdollisista kehitystarpeista ja toimia pohjana mahdollisen ohjaus-materiaalin kehittämisen tueksi.
Toteutimme tutkimuksen kvalitatiivista sekä kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-työkalulla. Tutkimusaineiston keräsimme julkaisemalla kyselyn yksi-tyiseen Vauva 2023 -Facebook-ryhmään. Rajasimme tutkimuksen vuosina 2022–2024 alateitse synnyttäneisiin, jotta saatu tieto olisi ajantasaista. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastaukset pysyivät anonyyminä. Vastaajia saimme yhteensä 187 kappaletta. Aineisto analysoitiin käyttä-mällä sisällönanalyysia.
Tuloksissa selviää, että valtaosa vastaajista ei ollut tyytyväisiä saamaansa synnytysasento-ohjaukseen. Suurin osa koki, etteivät he olleet saaneet ohjausta ollenkaan tai riittävästi. Ohjaus oli ollut laadultaan vaihtelevaa. Ohjausta kaivataan lisää ja monipuolisemmassa muodossa, ku-ten suullisesti tai kirjallisena materiaalina, esimerkiksi ohjelehtisen kautta. Ohjausta annetaan usein vasta synnytyksen aikana, jonka vastaajat kokivat liian myöhäisenä ajankohtana. Tulosten perusteella ohjauksen ajankohdalla onkin merkittävä vaikutus siihen, miten riittäväksi ja hyödyl-liseksi se koetaan. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään kätilön ja terveydenhoitajan valmius ohjata synnytysasentoja, sekä erilaisten ohjausmateriaalien luominen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista ohjausta synnyttäneet ovat saaneet synny-tysasentoihin liittyen ja, millaista ohjausta he jäivät vielä kaipaamaan. Lisäksi tarkasteltiin heidän tyytyväisyyttään saamansa ohjaukseen. Tavoitteena oli tutkimusaineiston pohjalta tuottaa tietoa synnytysasento-ohjauksen mahdollisista kehitystarpeista ja toimia pohjana mahdollisen ohjaus-materiaalin kehittämisen tueksi.
Toteutimme tutkimuksen kvalitatiivista sekä kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-työkalulla. Tutkimusaineiston keräsimme julkaisemalla kyselyn yksi-tyiseen Vauva 2023 -Facebook-ryhmään. Rajasimme tutkimuksen vuosina 2022–2024 alateitse synnyttäneisiin, jotta saatu tieto olisi ajantasaista. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastaukset pysyivät anonyyminä. Vastaajia saimme yhteensä 187 kappaletta. Aineisto analysoitiin käyttä-mällä sisällönanalyysia.
Tuloksissa selviää, että valtaosa vastaajista ei ollut tyytyväisiä saamaansa synnytysasento-ohjaukseen. Suurin osa koki, etteivät he olleet saaneet ohjausta ollenkaan tai riittävästi. Ohjaus oli ollut laadultaan vaihtelevaa. Ohjausta kaivataan lisää ja monipuolisemmassa muodossa, ku-ten suullisesti tai kirjallisena materiaalina, esimerkiksi ohjelehtisen kautta. Ohjausta annetaan usein vasta synnytyksen aikana, jonka vastaajat kokivat liian myöhäisenä ajankohtana. Tulosten perusteella ohjauksen ajankohdalla onkin merkittävä vaikutus siihen, miten riittäväksi ja hyödyl-liseksi se koetaan. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään kätilön ja terveydenhoitajan valmius ohjata synnytysasentoja, sekä erilaisten ohjausmateriaalien luominen.