Tekoäly- ja algoritmiavusteinen sosiaalityö : uusia ratkaisuja, omaksumishaasteita ja kysymyksiä oikeudenmukaisuuden toteutumisesta
Sulin, Katri (2025)
Sulin, Katri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625627
Tiivistelmä
Tekoäly ja algoritmit integroituvat vauhdilla julkisen sektorin toimintaan myös Suomessa. Tekoälyn vaikutuksista työntekijöihin, asiakasturvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen tiedetään kuitenkin verrattain vähän. Tällä opinnäytetyöllä tavoiteltiin tekoäly- ja algoritmityökalujen uhkien ja mahdollisuuksien kartoittamista sosiaalipalveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli nykytila-analyysin koostaminen sekä tutkimusaukkojen havainnointi.
Menetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta ja tietokantatulosten pohjalta luotiin narratiivinen synteesi. Opinnäytetyön teoriaosuus taustoittaa kirjallisuuskatsauksen teemoja. Teoriaosuudessa käsiteltiin tekoälyä, algoritmeja ja niiden toiminnallisuutta, tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia sekä tekoälyä osana julkista sektoria. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös sote-tekoälyä lainsäädännöllisestä näkökulmasta sekä avattiin sosiaalityön sisältöjä.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että valtaosa tehdystä tutkimuksesta käsittelee tekoäly- ja algoritmiavusteista päätöksentekoa lastensuojelussa. Aineistosta selvisi, että päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteiden ja käytännön työn välinen kuilu näyttäytyy huomattavana. Tekoäly- ja algoritmiavusteisten prosessien läpinäkyvyyden ja selitettävyyden tasosta löytyy osittain ristiriitaisia havaintoja, ja lisätutkimuksen tarve on ilmeinen. Prosessien reiluudessa ja oikeudenmukaisuudessa on selviä puutteita. Myös ongelmat taustadatan laadussa ja soveltuvuudessa aiheuttavat haasteita prosessien onnistumiselle. Tekoäly- ja algoritmityökalut tuovat kuitenkin myös lisäarvoa. Työkalujen koetaan mm. antavan lisätukea vaikeissa päätöksentekotilanteissa ja kirjallisuuskatsauksen aineistosta löytyy myös viitteitä siitä, että tekoälyavusteisuus vähentää prosessissa syntyviä ennakkoluuloja.
Menetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta ja tietokantatulosten pohjalta luotiin narratiivinen synteesi. Opinnäytetyön teoriaosuus taustoittaa kirjallisuuskatsauksen teemoja. Teoriaosuudessa käsiteltiin tekoälyä, algoritmeja ja niiden toiminnallisuutta, tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia sekä tekoälyä osana julkista sektoria. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös sote-tekoälyä lainsäädännöllisestä näkökulmasta sekä avattiin sosiaalityön sisältöjä.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että valtaosa tehdystä tutkimuksesta käsittelee tekoäly- ja algoritmiavusteista päätöksentekoa lastensuojelussa. Aineistosta selvisi, että päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteiden ja käytännön työn välinen kuilu näyttäytyy huomattavana. Tekoäly- ja algoritmiavusteisten prosessien läpinäkyvyyden ja selitettävyyden tasosta löytyy osittain ristiriitaisia havaintoja, ja lisätutkimuksen tarve on ilmeinen. Prosessien reiluudessa ja oikeudenmukaisuudessa on selviä puutteita. Myös ongelmat taustadatan laadussa ja soveltuvuudessa aiheuttavat haasteita prosessien onnistumiselle. Tekoäly- ja algoritmityökalut tuovat kuitenkin myös lisäarvoa. Työkalujen koetaan mm. antavan lisätukea vaikeissa päätöksentekotilanteissa ja kirjallisuuskatsauksen aineistosta löytyy myös viitteitä siitä, että tekoälyavusteisuus vähentää prosessissa syntyviä ennakkoluuloja.