Aikaa luonnolle : luontoaltistus sosiaalisessa kuntoutuksessa

Abstract

Luonnolla on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka tulisi huomioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opinnäytetyön aiheena oli luontoaltistus Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen eli Keusoten sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tarkoituksena oli kehittää sosiaaliselle kuntoutukselle mittari, joka mittaa, kuinka pitkä aika on kulunut eri luontoelementeille altistumisesta. Tavoitteena oli saada tietoa sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden ja työntekijöiden luontoaltistuksesta.

Tietoperustan muodostivat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja tiedon kerääminen mittarilla. Opinnäytetyön lähestymistapa oli toimintatutkimus, jonka työpajoihin osallistuivat sosiaalisen kuntoutuksen luontoryhmän asiakkaat. Aineistoa kerättiin työpajojen lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailta ja työntekijöiltä työpajoissa kehitetyn luontohyvinvointimittarin strukturoidulla kyselylomakkeella, jolla selvitettiin, kuinka pitkä aika luonnolle altistumisesta oli kulunut. Luontohyvinvointimittariin tuli Mäntsälän sosiaalisen kuntoutuksen yksiköltä 25 vastausta ja Keusoten sosiaaliselta kuntoutukselta 19 vastausta.

Työn tuloksena syntyi luontohyvinvointimittari ja sen tuottamat tulokset. Tulosten mukaan sosiaalisessa kuntoutuksessa oli kulunut keskimäärin vähiten aikaa auringonvalossa olemisesta ja luonnonäänien kuuntelusta. Eniten aikaa oli kulunut luonnonveden äärellä olemisesta ja yhdessä muiden kanssa tehdystä luontoretkestä.

Luontohyvinvointimittaria voi jatkossa hyödyntää luontolähtöisen toiminnan kehittämisessä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Luontohyvinvointimittaria voi myös edelleen kehittää ja testata varmempien johtopäätösten tekemiseksi sen toimivuudesta. Tällaisenaan luontohyvinvointimittaria voi toistaiseksi pitää myös luontohyvinvointikyselynä.